Oppaat on laadittu ennen EU:n saavutettavuusdirektiivin voimaantuloa. Yllä olevat PDF-julkaisut eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia.
Haluamme tuottaa materiaaleja, jotka ovat aidosti hyödyllisiä. Auttaisitko meitä vastaamalla lyhyeen kyselyyn? Voit vastata kyselyyn anonyymisti alla olevan linkin kautta. Kiitos ajastasi!
Miksi? Vaikka nuoruus on tänä päivänä monelta osin parempaa kuin aiemmin, monen nuoren on hankalaa löytää paikkaansa yhteiskunnassa. Monen on myös vaikea suhtautua tulevaisuuteensa optimisesti.
Mitä teimme? Yhdessä Classic-jäätelön kanssa kannustimme ja rohkaisimme nuoria löytämään oman polkunsa. Syntyi 18–25-vuotiaille suunnattu Mun polku -ohjelma, jonka avulla tuimme nuoria omien unelmiensa ja tavoitteidensa saavuttamisessa. Markkinoimme avointa hakua sosiaalisessa mediassa ja Lasten ja nuorten säätiön oppilaitosverkostolle. Ohjelmaan haki 30 nuorta, joista valitsimme mukaan kolme.
Ohjelmaan valitut nuoret olivat omasta autokorjaamosta unelmoiva 20-vuotias Kristoffer Paajolahti Keravalta, alanvaihtoa pohtiva ja luovasta alasta kiinnostunut 23-vuotias Jenni Luomanperä Alavudelta ja uudelleen kouluttautumisen kynnyksellä oleva, urheilun parissa työskentelyä pohtiva 24-vuotias Jesse Takala Helsingistä. Kaikki kolme nuorta korostivat tarinoissaan muun muassa sitä, että haluaisivat uskoa enemmän itseensä ja löytää ja saavuttaa rohkeasti oman juttunsa.
Oon oppinut, miten kehittää itseäni ja antaa vielä enemmän tilaa uusille asioille.
Ohjelman aikana nuoret tapasivat innostavia henkilöitä ja vierailivat heitä kiinnostavissa työpaikoissa. Kaikki tapaamiset ja vierailut ideoitiin ja toteutettiin niin, että ne pohjautuivat kunkin nuoren omaan toiveeseen ja taustaan. Nuoria tapasivat esimerkiksi urheilutoimittaja Kaj Kunnas, yrittäjä ja valtakunnan viralliseksi epäonnistujaksi itseään nimittävä Tomi Kaukinen ja näyttelijä-ohjaaja Pamela Tola. Nuoret vierailivat muun muassa Iltalehden toimituksessa, vantaalaisessa Melasalmen autokorjaamossa ja Suomen Urheiluliitossa.
Olen uskaltanut lähettää ensimmäisen kirjani kahteen kustantamoon, vaikka aluksi en sitä uskonut uskaltavani tehdä.”
Koko Mun polku -ohjelman ajan nuorten tukena olivat ura- ja hyvinvointivalmentajat. Uravalmentaja Anniina Ahti tarjosi nuorille käytännön tukea työnhakuun esimerkiksi auttamalla heitä oman osaamisen sanoittamisessa ja ansioluettelon ja työhakemuksen tekemisessä. Hyvinvointivalmentaja Annina Vainio puolestaan käsitteli elämäntaitoihin kuten itsetuntoon kytkeytyviä asioita kunkin nuoren kanssa.
Kyllä tämä ohjelma muutti elämäni täysin.
Ohjelmaan kuului myös kuusi kouluvierailua ammattioppilaitoksiin Helsingissä, Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Kouvolassa, Tampereella ja Vantaalla. Vierailuilla ohjelman kampanjakasvo, breakdance-tanssija Johannes “Hatsolo” Hattunen sekä muusikko Jannika B kertoivat nuorille oman kasvutarinansa ja toivat esiin omien unelmiensa saavuttamiseen vaikuttaneita asioita. Vierailut olivat osa säätiön monivuotista Dreams-ohjelmaa.
Milloin? Yhteistyö toteutettiin vuonna 2019. Se alkoi toukokuussa kouluvierailuilla ammattioppilaitoksiin. Varsinainen Mun polku -ohjelma kolmelle mukaan valitulle nuorelle järjestettiin syys–lokakuussa.
Otsikon kuva: Classic-jäätelö
Lue myös: Helsingin Sanomien artikkeli (10.11.2019): Kristoffer Paajolahti, 20, oli luisumassa kovaa vauhtia kohti syrjäytymistä, kunnes yksinkertainen muutos ajattelutavassa pelasti hänet
Ensimmäisten työelämäkokemusten avulla nuori rakentaa kuvaa työelämästä ja itsestään työntekijänä. Osaanko ja pystynkö? Voisinko tulevaisuudessa tehdä tällä alalla töitä? Jotta saamme nuoret mukaan yhteiskuntaan ja työelämään, meidän on taattava, että kokemus työelämästä on myönteinen. Tulevaisuuden työ -selvityksen* mukaan nuorista 53 % on epävarmoja siitä, mitä työtä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Joka neljäs ei ole varma, löytääkö töitä tulevaisuudessa.
HuippuHarkka vastaa tähän haasteeseen. Mukana olevat yritykset saavat koulutusta ja menetelmiä nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen. HuippuHarkkaan osallistuvat nuoret kuulevat yritysten edustajien uratarinoita, tutustuvat yrityksen toimintaan ja toimialaan ja osallistuvat 2–4 viikon harjoitteluun tai työkokeiluun.
HuippuHarkan toimintaan osallistuvat nuoret opiskelevat ammattiopiston valmentavassa koulutuksessa (VALMA-koulutuksessa) tai ovat työtä etsiviä nuoria.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n mukaan jopa 70 prosenttia ammatillisen koulutuksen opettajista katsoo, ettei työpaikalla ole riittäviä resursseja opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin.**
“Kouluttamalla yritysten työntekijöitä ja tarjoamalla yhteistyössä yritysten kanssa harjoittelupaikkoja esimerkiksi VALMA-opiskelijoille, voimme parantaa tätä tilannetta. Yrityksillä on halu tukea nuoria työelämään siirtymisessä, mutta he ovat oman alansa asiantuntijoita eivätkä esimerkiksi nuorisotyöntekijöitä tai opettajia. HuippuHarkka-koulutukset tuovat yrityksille osaamista nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen”, Lasten ja nuorten säätiön asiantuntija Sara Peltola sanoo.
Uratarinoita, yritysvierailuja ja työkokemusta tarjoavan HuippuHarkan juuret ulottuvat vuoteen 2017. Silloin yhteistyössä Valmetin kanssa Lasten ja nuorten säätiö tarjosi sadalle nuorelle harjoittelupaikan. Tempaus oli osa Suomi100- ja Valmet 220 -juhlavuosia. Yhteistyö on jatkunut siitä lähtien.
“Hyvät kokemukset yhteistyöstä, toiminnan jatkuva kehittäminen ja uudet kumppanit mahdollistavat meille yhä vaikuttavamman kokonaisuuden. On hienoa päästä käynnistämään uudistunut HuippuHarkka-malli yhdessä mukana olevien yritysten kanssa”, Peltola jatkaa.
Ensimmäiset HuippuHarkan osa-alueet kuten eri yritysvierailut ja harjoittelut toteutetaan yhteistyökumppaneiden kanssa syksyn 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana. HuippuHarkkaa toteutetaan muun muassa pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Vaasassa, Seinäjoella, Turussa ja Oulussa.
“On todella hienoa, että Lindström pääsee käynnistämään yhteistyön Lasten ja nuorten säätiön kanssa. Haluamme tarjota nuorille positiivisia työelämäkokemuksia ja tukea heitä työelämässä eteenpäin. HuippuHarkan myötä kasvatamme myös oman henkilöstömme valmiuksia nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen”, toteaa Lindströmin Suomen Head of HR Sami Laine.
”Meille on tärkeää olla rakentamassa ehjää ja hyvinvoivaa Suomea. Osallistumalla HuippuHarkkaan luomme mahdollisuuksia myös L&T:läisille päästä tekemään merkityksellistä työtä nuorten tulevaisuuden ja samalla Suomen tulevaisuuden hyväksi”, sanoo L&T:n koulutussuunnittelija Mari Touré.
“Meillä on paljon nuoria aikuisia töissä ja haluamme tarjota uusia mahdollisuuksia ja urapolkuja työntekijöillemme. HuippuHarkassa mukana oleminen antaa meille uusia taitoja nuorten valmentamiseen. Samalla se tekee Mustista ja Mirristä entistä paremman työpaikan. Myös yksittäiset myymäläpäällikkömme kokevat HuippuHarkassa mukana olemisen tärkeäksi ja merkitykselliseksi toiminnaksi”, sanoo Mustin ja Mirrin maajohtaja Juhana Lamberg.
”Haluamme olla mukana antamassa nuorille onnistumisen kokemuksia työssä ja tukea siten heidän työelämävalmiuksien kehittymistään. Esimerkiksi harjoittelun ja yhteisten työpajojen aikana nuorten itsetunto sekä taito tunnistaa ja kuvata omaa osaamista kasvavat. Oman kummin kanssa työskentely taas mahdollistaa niin harjoittelijoille kuin kummeillekin luontevan tavan oppien jakamiseen”, sanoo Julia Macharey, Valmetin henkilöstö- ja operatiivisen kehityksen johtaja.
Yhteinen työ jatkuu ja kasvaa vuonna 2020. Tavoitteena on, että ensi vuoden loppuun mennessä HuippuHarkka on tavoittanut vähintään 270 nuorta eri puolilta Suomea.
Lue lisää HuippuHarkasta: www.nuori.fi/huippuharkka
Lisätietoja:
Sara Peltola, asiantuntija, Lasten ja nuorten säätiö
p. 040 745 8104
sara.peltola(at)nuori.fi
Sami Laine, Head of HR, Finland, Lindström
p. 040 538 4036
sami.laine(at)lindstromgroup.com
Mari Touré, koulutussuunnittelija, Lassila & Tikanoja
p. 050 385 6757
mari.toure(at)lassila-tikanoja.fi
Juhana Lamberg, maajohtaja, Musti ja Mirri
p. 050 555 5989
juhana.lamberg(at)mustijamirri.fi
Tiina Hutzfeld, Specialist, EMEA Talent Management, Valmet
p. 050 311 1358
tiina.hutzfeld(at)valmet.com
Viittaukset:
*Tulevaisuuden työ -raportti (Lasten ja nuorten säätiö & Tieto, 2018)
**Uudistus ilman resursseja -selvitys opettajien kokemuksista ammatillisen reformin jälkeen (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, 2019)
Mikä Lasten ja nuorten säätiö?
Lasten ja nuorten säätiö rakentaa nuorille merkityksellistä elämää ja kestävää tulevaisuutta. Keskitymme työssämme nuorten osaamisen, yhteenkuuluvuuden tunteen ja tulevaisuususkon vahvistamiseen. Käytämme toiminnassamme luovia ja innostavia menetelmiä ja rakennamme työmme monitieteisen tutkimustiedon varaan. Teemme tulevaisuusorientoitunutta nuorisotyötä ja vaikutamme yhteiskunnassa yhdessä laajan kumppaniverkostomme kanssa.
Elämme yhteiskunnassa, joka muuttuu nopeasti. Esimerkiksi työelämän ja osaamisen murros, eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, digitalisaatio ja kaupungistuminen muuttavat nuorten arkea. Nämä yhteiskunnan merkittävät muutokset on otettava laajasti huomioon valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa, jotta nuorten ja nuorisoalan kyky rakentaa kestävää tulevaisuutta vahvistuu.
Lasten ja nuorten säätiö toivoo, että ohjelman valmistelijat kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että nuoria kuullaan entistä enemmän yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeissä asioissa. Yhdessä nuorten kanssa tuotettu tulevaisuustieto tarjoaisi paljon eväitä ratkoa niitä haasteita, jotka uhkaavat tällä hetkellä yhteiskuntamme sosiaalista ja ekologista perustaa.
Myös yritysten roolia VANUPOssa tulisi vahvistaa. Kokemuksemme mukaan nuorisoalan ja yritysten yhteistyössä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Luontevan viitekehyksen tälle muodostaa YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden edistäminen.
Lue koko lausuntomme alta.
1. Otetaan ohjelman viitekehykseksi ekososiaalinen sivistys
Lasten ja nuorten säätiö ehdottaa koko VANUPO-ohjelman viitekehykseksi ekososiaalista sivistystä, joka on käytössä myös perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Ekososiaalinen sivistys on laaja-alainen käsitys hyvinvoinnista, jonka arvoperusta nojaa kokonaisvaltaisesti vastuulliseen maailmasuhteeseen. Ekososiaalisen sivistyksen lähtökohtana on, että yhteisön ja yksilön hyvinvointia määrittävät ekologinen ja sosiaalinen näkökulma.
Ekososiaalinen sivistyskäsitys nuorisotyön ja -politiikan viitekehyksenä tarkoittaisi yhteistä pyrkimystä siihen, että jokaisella nuorella on riittävät valmiudet itsensä toteuttamiseen ja merkitykselliseen elämään. Samalla nuorella on kyky ja tahto vaikuttaa myönteisesti muiden ja koko maapallon tulevaisuuteen. Lasten ja nuorten säätiö esittää myös, että VANUPOn tulee huomioida läpileikkaavasti YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet, joiden toteuttamiseksi ekososiaalinen sivistys antaa kokonaisvaltaisen viitekehyksen.
Ehdotukset toimenpiteiksi:
2. Vahvistetaan nuorten osallisuutta tulevaisuuskysymyksissä
Lasten ja nuorten säätiön Suomi vuonna 2050 -selvityksessä kolmasosa nuorista kokee, että heitä ei kuulla riittävästi heidän tulevaisuutensa kannalta tärkeissä aiheissa. Näitä ovat esimerkiksi ilmasto-, koulutus- tai työelämäkysymykset. Kyselyyn vastasi 4 318 yläkouluikäistä eli 13–16-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea.
Nuoria on kuultava tulevaisuuden kannalta tärkeissä asioissa. Tällä hetkellä nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa käsitellään nuorten osallisuutta ja vaikuttamista vain suhteessa nykyhetkeen, nuorten omaan arkeen ja valmisteluvaiheessa oleviin asiakokonaisuuksiin ja päätöksentekoprosesseihin.
Nuorisotyötä ja -politiikkaa ohjaavan kansallisen ohjelman tulevaisuusorientaatiota on vahvistettava, ja ohjelmassa on huomioitava selvästi vahvemmin yhteiskunnan kehityssuunnat. Ohjelmassa nostettu kohta nuorten äänen kuulemisesta ilmastonmuutoskeskustelussa on kannatettavaa, mutta ei yksin riittävää. Nuoria on kuultava myös muissa yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisimmissä kysymyksissä huomattavasti aiempaa enemmän. Nuorten kuulemisessa kannattaa hyödyntää monipuolisesti erilaisia luovia menetelmiä.
Globaaleihin ilmiöihin liittyviä kehityssuuntia on käsiteltävä avoimesti ja systemaattisesti yhdessä nuorten kanssa. Nuorten näkökulmat esimerkiksi työn murrokseen, ammattivalintoihin ja eri alojen sukupuolittuneisuuteen sekä alueelliseen eriarvoistumiseen on tunnistettava ajoissa, ja pidettävä huoli, että nuoret huomioidaan päätöksissä.
Monet yhteiskunnan muutosilmiöt voidaan tunnistaa ensimmäiseksi nuorten arjessa, ja tämä tulevaisuustieto olisi hyödyllistä kytkeä poliittisen päätöksenteon keskiöön kaikilla tasoilla. Tässä työssä kolmannen sektorin toimijat voivat tarjota merkittävää lisäarvoa julkiselle sektorille.
Ehdotukset toimenpiteiksi:
3. Nostetaan tulevaisuuden kannalta merkitykselliset taidot keskiöön
Lasten ja nuorten säätiö pitää onnistuneena valintana ohjelman keskittymistä nuorten hyvinvointiin merkityksellisen elämän näkökulmasta. Tämä näkökulma on valittu myös Lasten ja nuorten säätiön vuonna 2019 voimaan astuneeseen strategiaan.
Osaamistarpeet muuttuvat koko ajan, ja siksi nuorten on kyettävä päivittämään osaamistaan jatkuvasti. Samalla voimme tunnistaa myös monia sellaisia pysyviä taitoja, jotka ovat tärkeitä nuorille riippumatta siitä, mihin suuntaan esimerkiksi koululaitos kehittyy tai minkälaisia ammatteja tulevaisuudessa on. Tulevaisuudessa tarvittavien taitojen vahvistaminen on yksi Lasten ja nuorten säätiön strategisista painopisteistä, ja tätä osaamista on myös monilla muilla kolmannen sektorin toimijoilla.
Ehdotukset toimenpiteiksi:
4. Yritysten roolia on lisättävä nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa
Lasten ja nuorten säätiö ehdottaa, että VANUPOssa huomioidaan yritysten rooli entistä vahvemmin osana monialaista yhteistyötä, kuten perusopetuksen opetussuunnitelmassa on huomioitu. Tällä hetkellä useat suomalaiset ja kansainväliset yritykset tekevät vastuullisuustyötä yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden, koulujen ja oppilaitosten kanssa.
Lasten ja nuorten säätiön kahden vuosikymmenen kokemus osoittaa, että nuorisoalan yritysyhteistyössä on valtavasti potentiaalia, jonka hyödyntämistä tulisi vahvistaa entisestään. Yhteistyö yritysten kanssa on tärkeää, jotta Agenda2030-tavoitteet toteutuvat.
Valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa on linjattava selkeät toimenpiteet ja tavoitteet yritysyhteistyölle, jotta yritysten kanssa tehtävä työ tukee parhaalla mahdollisimmalla tavalla nuorten merkityksellistä elämää ja kestävää tulevaisuutta. Esimerkiksi nuorisotakuun toteutumisessa yrityksillä on merkittävä rooli myönteisten työelämäkokemusten mahdollistajana ja nuorten työllistäjänä.
Ehdotukset toimenpiteiksi:
”Minusta ihmiset eivät Suomessa puhu paljon raha-asioista. Etenkään palkoista tai veloista ei oikein tykätä puhua. Siksi minusta tuntuu, että opiskelukaverinikin olivat innostuneita osallistumaan näihin työpajoihin. Täällä rahasta pääsi puhumaan.
Työpajoissa pohdimme rahaa ja teimme sen pohjalta digitarinan eli lyhytelokuvan. Meidän neljän hengen ryhmämme lyhytelokuva kertoi Jussista, joka asui maatilalla. Hän ei ollut rutiköyhä, muttei kuitenkaan mikään rikas. Sitten hän sai lottovoiton ja päätti muuttaa Dubaihin. Dubai tuli mieleemme, koska se on itsessään aika rikas maa.
Jussin muu perhe jäi asumaan maatilalle, ja Jussi huomasi pian, että oli yksinäinen. Hän päätti muuttaa takaisin perheensä luo ja tuli taas iloiseksi. Lyhytelokuva päättyy kysymykseen Tekeekö raha onnelliseksi?
En ollut ajatellut rahaa paljonkaan ennen kuin osallistuin näihin työpajoihin. Se johtuu varmaankin siitä, kun minulla on paljon muitakin asioita, joita pitää ajatella. Raha ei tällä hetkellä ole listan kärjessä. Tällä hetkellä ajattelen erityisesti sitä, mihin siirryn tämän vuoden jälkeen. Kouluni loppuu joulukuussa.
Toivon pääseväni opiskelemaan merkonomiksi. Olen saanut opintoihin jo haastattelukutsun, joten toivotaan parasta! En ole vielä ajatellut tarkemmin, mitä haluaisin tehdä työkseni, mutta jotain liittyen asiakaspalveluun ja liiketalouteen.
Näissä työpajoissa puhuimme myös palkasta ja se oli hyvä. Minua yllätti, että merkonomin koulutuksella saatava palkka on paljon vähemmän kuin olin luullut. En sinänsä ollut toivonut, että palkka on isompi, koska en tarvitse työstä isoa palkkaa niin kauan kuin sillä vaan selviää arjesta.
En tiedä, onko koulu oikea paikka puhua rahasta, mutta sanoisin, että se on turvallinen paikka. Ehkä vielä peruskoulussa ei tarvitse puhua, mutta täällä VALMA-luokalla se on jo olennaista.”
Taloudellinen mielenrauha toteutetaan yhdessä Danske Bankin kanssa, ja se on osa Oma talous haltuun -talouskasvatushanketta. Danske Bankin vapaaehtoiset työntekijät osallistuvat työpajatyöskentelyyn yhdessä nuorten kanssa. Daniel Valentine osallistui toimintaan Ammattiopisto Livessä, jossa hän opiskelee valmentavan koulutuksen linjalla.
”Kielenoppimisessa kiinnostavaa on itse kielen lisäksi kehollisuus, eleet ja kaikki se, mikä rakentaa merkityksiä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kun kuulimme Sirkuksesta siivet elämään -hankkeen työpajoista, kiinnostuksemme syttyi heti. Emme kumpikaan tunteneet sirkusta aikaisemmin, mutta ymmärsimme, että juuri sirkuksessa monet näistä elementeistä ovat läsnä”, kertoo Niina Lilja, tutkija ja Tampereen yliopiston suomi toisena kielenä -lehtori. Hän on väitöskirjassaan tutkinut, miten äidinkieliset ja ei-äidinkieliset, kuten vaikka kantasuomalaiset ja maahanmuuttajataustaiset, keskustelevat keskenään arjen vuorovaikutustilanteissa.
”Ensimmäiseen sirkusryhmämme oli erityisen kiinnostava. Osallistujat olivat kielitaidoltaan hyvin varhaisessa vaiheessa olevia, luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevia opiskelijoita. Oppiminen oli siis heille erityisen haastavaa, ja perinteisen luokkaopetuksen lisäksi sirkustyöpaja antoi uudenlaisen näkökulman ryhmään ja sen toimintaan”, jatkaa Liljan tutkijapari Terhi Tapaninen. Hän työskentelee Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKissa koulutussuunnittelijana ja on toiminut pitkään toisen kielen opettamisen koulutus- ja kehitystehtävissä.
Liljan ja Tapanisen tutkimus on osa laajempaa Arjen vuorovaikutusta muotoilemassa -hanketta, ja he toteuttivat tutkimuksen TAKKin maahanmuuttajataustaisille oppilaille suunnatuissa sirkustyöpajoissa. Työpajoja ohjaavien Riku Laakkosen ja Laura Sariolan asiantuntemus osoittautui tärkeäksi jo tutkimuksen alkuvaiheessa.
”Meille oli tärkeää, että voimme videoida sirkustyöpajat. Ensimmäinen pohdinnan paikka olikin, miten tällaiseen nauhoittamiseen suhtaudutaan sirkusryhmässä, ja saammeko siihen luvat. Ohjaajien mielestä kuvaaminen onnistuisi, mutta ehtona oli, että myös me tutkijat teemme sirkusharjoituksia yhdessä muiden kanssa. Työpajojen alettua huomasimme, että osallistumisemme toimintaan oli tärkeää, jotta saimme synnytettyä luottamuksen muihin osallistujiin”, Lilja sanoo.
Videomateriaalia kertyi puolentoista vuoden aikana noin viiden eri sirkusryhmän työpajoista lukuisia tunteja. ”Tutkimuksen käynnistyessä meillä ei ollut kovin rajattua tutkimuskysymystä, johon halusimme saada vastauksen. Sen sijaan aloimme tarkastella, millaisia asioita aineistosta nousee esiin. Poimimme esimerkiksi toistuvia tapahtumia tai jollain tavalla erityisiä ja kiinnostavia havaintoja”, Tapaninen kertoo.
Tutkijoiden ja sirkusohjaajien työstä julkaistaan kolme tutkimusartikkelia.
”Ensimmäisessä artikkelissa tarkastelemme jongleerauksen ohjeistusta yksittäistapauksena. Ohjaajan on tärkeää rakentaa ohjeistus kielellisesti niin, että sen voi myös samanaikaisesti nähdä. Sirkuksen piirimuodostelma tukee sitä, että kaikki pystyvät näkemään ohjeistuksen ja toimimaan samalla ohjaajan esimerkin mukaan. Jongleerausta harjoitellessa syntyy mahdollisuuksia kielen käyttämiseen, kun opiskelijat kyselevät tiettyjä sanoja ja esimerkiksi alkavat toistaa niitä yhdessä ja spontaanisti. Opiskelijoiden vuorovaikutus on sirkustyöpajassa vapaampaa kuin esimerkiksi luokkahuoneen säädellymmässä ympäristössä, ja monenlaiset oppijat saavat onnistumisen kokemuksia”, Lilja sanoo.
”Toisessa tutkimusartikkelissa tarkastelemme loppupiirejä, joissa kukin osallistuja saa kertoa, mitä piti senkertaisesta sirkustyöpajasta. Kun osallistujan on ikään kuin pakko sanoa jotain, hän ottaa usein kehollisen esittämisen tueksi. Pakkotilanne on usein tarpeellinen vaihe kielenoppimisessa, mutta sirkustyöpajoissa muodostunut leikillinen ja turvallinen ilmapiiri vähentää tilanteen jännittävyyttä”, Lilja jatkaa.
”Kolmas artikkelimme on parhaillaan työn alla, ja se käsittelee huumoria sirkustyöpajoissa. Huumori on keskeinen sirkuksen elementti, ja sirkustyöpajoissa osallistujat pystyvät leikittelemään myös kielellisesti”, Lilja kertoo.
”Jo tutkimuksen alkuvaiheessa kiinnitimme huomiota sirkustyöpajojen tietynlaiseen vapautuneisuuteen ja tasa-arvoiseen olemisen tapaan. Jokainen voi osallistua itselleen mielekkäällä tavalla, ja turvallinen ympäristö näyttäytyy yleisesti iloisuutena ja hyvänä fiiliksenä sirkustyöpajoissa”, Tapaninen kertoo.
”Sirkuksesta siivet elämään -hanke on antanut meille hyvät lähtökohdat tutkimukselle, sillä olemme saaneet tarkastella sirkusta sellaisena kuin se on, eikä työpajatoimintaa ole etukäteen muokattu kielenoppimisen välineeksi. Olemme voineet tutkia, mitkä asiat sirkustyöpajoissa luontaisesti tukevat kielenoppimista. Nyt kun olemme saaneet tästä ymmärrystä, voimme lähteä jatkotutkimuksessa miettimään, miten näitä elementtejä voisi vahvistaa, ja mitä kohtia sirkustyöpajatoiminnassa voisi korostaa kielenkäytön näkökulmasta niin, että ne tulisivat osallistujille vielä selkeämmin hyödynnettäväksi”, Lilja sanoo.
Niina Lilja ja Terhi Tapaninen keräsivät tutkimusaineiston Riku Laakkosen ja Laura Sariolan (Kulttuurikeskus Piipoo) ohjaamissa sirkustyöpajoissa Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKKissa osana Tampereen yliopiston Arjen vuorovaikutusta muotoilemassa -tutkimushanketta. Sirkuksesta siivet elämään -hankkeen tavoitteena on lisätä maahanmuuttajanuorten osallisuuden tunnetta vahvistamalla kielenoppimista, itseluottamusta ja elämäntaitoja sosiaalisen sirkuksen keinoin. Vuosina 2018–2020 toteutettavaa hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Lasten ja nuorten säätiö ja osallistuvat kunnat.
Ympäröivä maailma tuntuu ajoittain jopa julmalta ja karulta. Me uskomme, että vain toimimalla pystymme muuttamaan sitä. Kaikki eivät ehkä löydä sisältään Greta Thunbergia, joka oli vain 16-vuotiaana ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Voimme silti löytää sisältämme yrittäjän, joka mullistaa tavan johtaa tai luo uudenlaisen palvelukokonaisuuden.
Uskomme, että Suomessa on maailman parhaat osaajat. Tästä osaamisesta pitäisi luoda innovaatioita. Meidän mielestämme tarvitaan nuorten näkemyksiä siihen, millaisia palveluita ja tuotteita nyt luodaan. Meidän tavoitteena on edistää Suomen vientiä, jonka uskomme tapahtuvan, mikäli Suomessa on tarpeeksi innovatiivisia yrityksiä.
Ennen ajateltiin, että yrittäjäksi voi ryhtyä vain silloin, kun uraa ja osaamista on luotu jonkun toisen palveluksessa vuosikymmeniä. Toivoisimme, että nuoret ymmärtäisivät, ettei yrittäminen ole välttämättä niin hankalaa tai kuluttavaa, kuin kuvitellaan.
Yrittäjyys tuo mahdollisuuksia luoda omannäköinen maailma, niin yhteiskunnallisesti kuin henkilökohtaisella tasolla. Yrittäjyys mahdollistaa sen, että voit suunnitella omat aikataulusi, työskennellä missä haluat ja koota ympärillesi sopivan tiimin.
Meidän kahden ihanteellisessa yhteiskunnassa kaikkien ideat, ajatukset ja osaaminen tuntuisivat merkitykselliseltä. Olemme nähneet valtavan työn omien saavutuksiemme eteen. Annika ryhtyi yrittäjäksi vain 16-vuotiaana ja työllisti itsensä täysipäiväisesti 19-vuotiaana. Maria on päässyt ulkomaille kehittämään omaa liikeideaansa paikalliseen yritykseen. Ymmärrämme, etteivät nämä olisi olleet mahdollisia ilman vahvoja tukiverkkoja.
Kaikilla ei ole yhdenvertaiset mahdollisuudet ja meidän jokaisen on tärkeä tiedostaa se. Tavoitteemme on yhdenvertaistaa maailmaa vaikuttamalla asioihin omalla toiminnallamme. Esimerkillämme haluamme kannustaa nuoria samaan. Yrittäjyydestä haaveilu, sen suunnittelu ja liiketoiminnan kehittäminen ovat tuoneet meille sellaisia onnistumisen tunteita, joita toivomme jokaisen kokevan elämässään.
Annika ja Maria ovat yrittäjähenkisiä nuoria, jotka julkaisevat Bisnesvallankumous podcastia. He järjestävät 25.–26.10.2019 24 tuntia kestävän livestreamin, jonka tarkoituksena on kerätä varoja Lasten ja Nuorten säätiölle. Vieraiksi saapuvat mm. Lasten ja Nuorten Säätiön asiantuntija Sara Peltola, Dreamsteri Robson Lindberg, Big Brotherista tuttu Tarina Rau, näyttelijä Pentti Helin ja Stream Startup Festivalin toimitusjohtaja/perustajajäsen Alexandra Santos.
Voit kuunnella lähetystä täällä.
Ystäväkolmikko osallistuu Sirkuksesta siivet elämään -hankkeen työpajoihin Vantaan ammattiopisto Variassa. He eivät olleet kokeilleet sirkusta aikaisemmin. Ajatus sirkustyöpajasta tuntui aluksi oudolta mutta myös hauskalta.
”Kun aloitimme, puhuminen jännitti ja tuntui, etten osaa suomea ollenkaan. Mutta nopeasti huomasin, että ryhmässä onkin tosi hauskaa, eikä puhumista tarvitse jännittää”, Rabit kertoo.
”Parasta sirkustyöpajoissa on tekemällä oppiminen. Opiskelemme koulussa suomea, ja oppimista helpottaa tosi paljon, kun käytämme samoja sanoja työpajassa. Täällä oppiminen on paljon helpompaa”, Jackson kuvailee.
Sirkustyöpajat ovat nuorille turvallinen ja leikkimielinen ympäristö, jossa voi oppia myös virheiden kautta.
”Minun ei tarvitse jännittää, että en osaa tai epäonnistun. Ohjaajat selittävät meille, miten asioita tehdään. Jos teemme jotain väärin, he auttavat meitä tekemään sen oikein”, Senel kertoo.
”Täällä on helpompi uskaltaa epäonnistua kuin muissa tilanteissa. Jos teen virheen, muut eivät naura minulle, vaan me nauramme yhdessä”, Jackson jatkaa.
Kaverukset kertovat opettelevansa monia taitoja sirkustyöpajoissa.
”Suomen kielestä opimme perusjuttuja”, Senel kertoo. ”Sirkusohjaajamme Leo Kaipiainen kysyy meiltä joka kerran alussa, mitä meille kuuluu ja miten viikonloppu meni.”
Suomen kieli eroaa paljon kaikkien kolmen äidinkielestä, ja erityisesti pitkät sanat tuottavat nuorille vaikeuksia.
”Keväällä opettelimme koulutunnilla suuntien nimiä, ja niitä oli todella vaikea muistaa. Vaikka ne menivät kokeessa oikein, sanat unohtuivat pian kokeen jälkeen. Mutta kun Leo ohjasi meitä sanomalla esimerkiksi ’kävele vasemmalle, oikealle, suoraan tai eteenpäin’, se auttoi tosi paljon sanojen painamisessa mieleen”, Jackson kuvailee.
”Kieltä on todella vaikea oppia pelkästään kirjoittamalla ja lukemalla. Luulen, että kielen käyttäminen sirkusharjoitteissa tekee oppimisesta nopeampaa ja helpompaa”, Rabit sanoo.
Nuoret kertovat opettelevansa työpajoissa monenlaisia sirkustemppuja, kuten jongleerausta ja tasapainoilua. He ovat myös huomanneet, että työpajan tehtävissä kehittyvät lisäksi monenlaiset elämäntaidot, kuten luottamus, vuorovaikutus ja ryhmätyötaidot.
”Leo on opettanut meille, että tasapainon harjoittelussa täytyy luottaa pariin, sillä kukaan ei voi oppia tasapainoilua ilman toisen apua”, Jackson kertoo.
Kolmikko tietää, että luottamuksen syntyminen vaatii kommunikaatiota.
”Jos ei tunne tai ymmärrä toista, on vaikea uskaltaa luottaa häneen”, Jackson lisää.
Kommunikointi on tärkeää myös ryhmätyötaitojen harjoittelemisessa.
”Tänään ryhmätehtävissä huomasimme, että emme aluksi tehneet yhteistyötä, ja harjoitus ei siksi meinannut onnistua. Tätä meidän pitää ehdottomasti harjoitella lisää, jotta voimme kokea olevamme yksi kokonaisuus, ryhmä”, Jackson sanoo.
Sirkustyöpajat ovat antaneet nuorille paljon itseluottamusta.
”Ennen olin ujo ja pelkäsin puhumista paljon. Kun tulin koulusta kotiin, en edes sanonut perheelleni mitään, vaan menin aina suoraan omaan huoneeseeni ja suljin oven perässäni. Nyt juttelemme ja nauramme kotona, ja uskallan sanoa mielipiteeni muuallakin”, Rabit kertoo.
Valmistavan perusopetuksen jälkeen kaverukset tähtäävät opiskelemaan suomenkieliseen lukioon. Myös tulevaisuuden haaveammateissa sirkustyöpajoissa opituista taidoista on hyötyä.
”Haluaisin esiintyä. Olen pienestä pitäen haaveillut tanssijan tai näyttelijän ammatista”, Rabit kertoo.
Jackson ja Senel ovat molemmat kiinnostuneet laista ja vaikuttamisesta.
”Haluan asianajajaksi. Olen pienestä pitäen tykännyt toimia ryhmän johtajana, kirjoittaa runoja ja pitää puheita. Käydessäni koulua Zimbabwessa pääsin nuorisosenaattoriksi ja osallistuin koulussa väittelyihin, ja jo silloin opin päästämään irti peloistani. Ihmisten edessä ei voi puhua, jos on peloissaan. Opin, miten ihmisille pitää puhua: ei kannata yrittää kovistella vaan pysyä rauhallisena ja selittää niin juurta jaksaen, että muut ymmärtävät. Tämä on erittäin tärkeä taito asianajajalle! Vaikka on eri mieltä toisen kanssa, voi häntä silti kunnioittaa”, Jackson sanoo.
”Minäkin haluan opiskella asianajajaksi, mutta minä en ole ihmisille puhumisessa vielä yhtä taitava kuin Mitchell”, Senel kertoo.
”Minua hermostuttaa esiintyminen, koska en ole tehnyt sitä aiemmin. Viimeisen vuoden aikana näiden sirkustyöpajojen myötä olen alkanut luottaa itseeni. Työpajoissa uskallan puhua, kun aikaisemmin en saanut sanaakaan ulos. Nyt olen oppinut, ettei kukaan naura minulle, joten uskallan tehdä mitä vain ja sanoa, mitä ajattelen. Olen myös ymmärtänyt, että aina ei tarvitse olla samaa mieltä toisten kanssa. On tosi tärkeää uskaltaa puhua ihmisille. Ilman tätä sirkustyöpajaa esimerkiksi meistä kolmesta ei välttämättä olisi tullut näin hyviä ystäviä”, Senel toteaa.
Jackson, Rabit ja Senel osallistuvat Vantaan ammattiopisto Varian Joustavasti jatkoon -ryhmässä Sirkus Magentan ohjaamiin sirkustyöpajoihin. Sirkuksesta siivet elämään -hankkeen tavoitteena on lisätä maahanmuuttajanuorten osallisuuden tunnetta vahvistamalla kielenoppimista, itseluottamusta ja elämäntaitoja sosiaalisen sirkuksen keinoin. Vuosina 2018–2020 toteutettavaa hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Lasten ja nuorten säätiö ja osallistuvat kunnat.
Miksi? Yli joka kymmenes nuori päättää peruskoulun puutteellisella lukutaidolla. Suomalaisten lukutaito on romahtanut ja lukemiseen käytetty aika puolittunut. Lukemisella on paljon myönteisiä vaikutuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Kampanjan alkuperäisenä innoituksena oli YK:n ja maailman kuuden suurimman markkinointikonsernin perustama Little x Little -hanke, jonka tavoitteena oli aktivoida nuoria toimimaan kestävän kehityksen tavoitteiden parissa. Read Hour -kampanja on tehty vuosittain vuodesta 2019 lähtien.
Mitä teemme? Haastamme koko Suomen pysähtymään tunniksi YK:n kansainvälisenä lukutaitopäivänä 8. syyskuuta. Kampanja on näkynyt muun muassa medioissa, kouluissa, katukuvassa, julkisissa kulkuvälineissä, sosiaalisessa mediassa, Big Brother -talossa sekä kirjastoissa. Vuonna 2019 järjestimme myös lukutapahtuman Helsingin keskustakirjasto Oodissa, jossa tunnetut suomalaiset lukivat yleisölle ääneen lempiteoksiaan. Kampanjaan on osallistunut kymmeniä vaikuttajia, yrityskumppaneita, organisaatioita tai julkista tukijaa ja siitä on vuosittain kirjoitettu useita juttuja mediassa. Etenkin Read Hour -päivänä 8. syyskuuta aihetunnisteella #ReadHour on jaettu tuhansia julkaisuja. Kouluissa tuhannet nuoret ovat viettäneet Read Hour -lukutuntia koulupäivän aikana.
Kampanjan ideoinnissa ja toteutuksessa olivat vuonna 2019 mukana A-lehdet, Aikakausmedia, Aller Media, Alma Media, Bauer Media, Cocoa, Dentsu Aegis, Google Finland, IAB, Into-Digital, Isobar, Medialiitto, Mediateko Oy, Meltwater, Monochrome, Otavamedia, Sanoma, Sanomalehtien liitto, SEK, Yle, opetushallituksen Lukuliike ja valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen toimikunta.
Vuonna 2020 Read Hour -kampanjan pääyhteistyökumppanit ovat Moomin Characters, Pikkujätti ja UPM. Kampanjassa olivat mukana myös A-lehdet, Aikakausmedia, Aku Ankka, Alma Media, Deloitte, Demi, Espoon kaupunki, HSL, Jodel, Keskisuomalainen, Kuluttajaosuustoimikunnan säätiö, Kuntaliitto, McDonald’s, Mediateko Oy, Meltwater, Otavan kirjasäätiö, Oulun kaupunki, Sanoma, Sanomalehtien liitto, SEK, Svenska folkskolans vänner, Svenska kulturfonden, Tampereen kaupunki, TietoEVRY, Turun kaupunki, Vantaan kaupunki, Yle.
Vuonna 2021 Read Hour -kampanjan pääyhteistyökumppanit ovat Moomin Characters, WSOY, Alfred Kordelinin säätiö ja Svenska kulturfonden.
Kampanjan kumppaneita ovat Sanoma, Soome instituut, Alma media, Deloitte, Meltwater, Lukuliike, Finnkino, Bonnierförlagen, Jodel, Keskisuomalainen, Mediateko, Svenska folkskolans vänner, Riot, TietoEVRY.
Kampanjaa tukevat lisäksi Aku Ankka, Bonnier Carlsen, Ebban, Finlandsinstitutet, Funnys Äventyr, Förlaget, Isobar, Junibacken, Läsrörelsen (Ruotsissa), Lukukeskus, Macmillan Children’s Books, Miltton, Norræna húsið, Oxfam, The Point, Punainen risti, SelmaStories, Sort Of Books, Svensk biblioteksförening, Svenska barnboksinstitutet, Sydkustens landskapsförbund, Tarton suomalainen koulu, Waterstones.
Milloin? Vuonna 2019 virallinen kampanja-aika oli 26.8.–8.9.2019. Kampanja alkoi 100 nuoren flashmob-tempauksella Kampin Narinkkatorilla Helsingissä, ja se huipentui sunnuntaihin 8.9. klo 19, kun tunnetut suomalaiset lukivat ääneen lempiteoksiaan Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Vuonna 2020 kampanja-aika lyheni yhteen viikkoon ja lukutaitoa juhlistettiin Read Hour -kampanjalla 31.8.-8.9.2020. Vuonna 2021 Read Hour -kampanjaa vietettiin ensimmäistä kertaa Suomen lisäksi Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Virossa, Islannissa ja Japanissa.
Lisätietoja:
Read Hourista on tarkoitus juurruttaa jokavuotinen lukemiselle hurraava juhlapäivä. Kampanja järjestetään seuraavan kerran vuonna 2022, jolloin koko Suomi lukee tunnin torstaina 8.9. Lue lisää: www.readhour.fi.
Kielitieteen tohtori Enrique Linares osallistui teatteria, kuvataidetta ja musiikkia hyödyntävän Kotio-hankkeemme työpajoihin Hämeenlinnassa. Suomen kielen puhuminen oli tuottanut hänelle aiemmin vaikeuksia. Kotio-hankkeen työpajoissa hän alkoi puhua suomea ensimmäistä kertaa. Nyt hän analysoi, miksi.
Suomen kielen oppiminen ei ole ollut minulle helppoa. Minua vastaan toimivat ikäni, suomen kielen erilaisuus jo tuntemiini kieliin verrattuna, sekä kieliopin erikoisuudet, kuten kuuluisa verbien KPT-astevaihtelu. Tilannetta ei myöskään helpota, että kärsin niin sanotusta ”akateemisesti koulutetun syndroomasta”, ja olen vieläpä lingvisti eli kielitieteilijä. Jos on tottunut ilmaisemaan itseään tarkasti ja kielenkäyttö liittyy vahvasti minäkuvaan, ei hevin uskaltaudu käyttämään kieltä, josta osaa vain perusteet.
Ongelmani suomen kielen puhumisessa on ollut tavoitteiden ja resurssien välinen kuilu. Psykoligvistina tiedän, että puheen suunnittelu on pitkälti ulkokielellistä ja toisaalta intuitiivista. Siispä tapa, jolla sanomisiaan suunnittelee ennen puhumista, ei välttämättä ole riippuvainen kielestä, jolla puhutaan. Koska olen tottunut hyvin täsmälliseen ilmaisuun englanniksi ja espanjaksi, puheen suunnitteluni on melko vaativalla tasolla. Minulle on luontaista muodostaa monimutkaisia lauseita täsmällistä sanastoa käyttäen. Tämä intuitiivinen taito ei kuitenkaan ole auttanut minua suomeksi – kielitaitoni on selvästi riittämätön.
Osallistuin Kotio-työpajoihin osana opintojani. En aluksi uskonut työpajatoiminnan auttavan minua kielen oppimisessa, koska se ei vaikuttanut perustuvan kielen ymmärryksen lisäämiseen.
Työpajojen aktiviteetit olivat luovia, ja ne sisälsivät monesti sekä sanallista että kehollista viestintää. Usein tavoitteena oli rakentaa teatteriesityksiä. Yllättäen tämä toimi. Kotio-työpajoissa aloin puhua suomen kieltä ensimmäistä kertaa. Kysyin siis itseltäni: tämä toimii, mutta miksi tämä toimii? Lähdin selvittämään ilmiötä pohtimalla, miten aivot oppivat ja prosessoivat kieltä.
Kieli on hyvin erityinen kognitiivinen taito. Vaikka kieli on jäsennelty ja monimutkainen kokonaisuus, omaa äidinkieltä opitaan ja käytetään intuitiivisesti. Vieraan kielen oppiminen taas on vaivalloinen prosessi, joka vaatii intensiivistä harjoitusta kehittyäkseen intuitiivisemmaksi. Juuri tässä työssä Kotio-työpajat auttoivat minua.
Tyypillinen harjoitus, jota teimme, oli pelin kaltainen. Pelit ovat hyviä oppimisen välineitä, sillä niissä on kontrolloitu toimintaympäristö sekä mahdollisuus merkitykselliseen vuorovaikutukseen ja luovaan kielenkäyttöön. Luovuus terminä viittaa kykyyn tuottaa uusia rakenteita olemassa olevan tiedon pohjalta. Kun säännöt ja kieliopit ovat tiedossa, niiden avulla voi rakentaa lauseita, joita ei ole opetellut tai käyttänyt aiemmin. Tietyn sanaston ympärille rakennetut ja ennalta määriteltyihin tavoitteisiin liitetyt pelit tekivät kielen harjoittamisesta helpompaa. Tähän perustuu Kotio-työpajojen toiminta-ajatus, mutta taustalla on myös muita oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.
Kotio-työpajoihin sisältyi fyysisen toiminnan elementtejä kuten kehollista ilmaisua, tanssia ja pelejä. Tutkimukset osoittavat kasvavassa määrin, että fyysisellä harjoittelulla on myönteisiä vaikutuksia aivojen toimintaan ja oppimiseen¹. Liikkuminen stimuloi useiden välittäjäaineiden, kuten dopamiinin, serotoniinin ja BDNF:n (Brain-Derived Neurotrophic Factor, aivoperäinen neurotrofinen tekijä) tuotantoa, ja tällä on positiivinen vaikutus kognitiivisiin toimintoihin, erityisesti opitun muistamiseen ja tarkkaavuuteen. Tarkastelemalla aivojen plastisuutta voimme ymmärtää vielä paremmin tätä prosessia.
Donald Hebb muotoili yleisen oppimisen hypoteesin vuonna 1949. Hän määritteli oppimisen aivojen neuronien kyvyksi muodostaa uusia yhteyksiä eli synapseja toisiinsa stimuloimalla toisiaan useasti. Tällaista kykyä muodostaa uusia yhteyksiä kutsutaan aivojen plastisuudeksi, ja se määrittää, kuinka paljon meidän on mahdollista vastaanottaa uutta tietoa. Välittäjäaineet ovat hermostossa toimivia molekyylejä, jotka välittävät tietoa kemiallisessa muodossa neuronien välillä. Toisin sanoen neuronit voivat stimuloida toisiaan välittäjäaineiden avulla, ja tällä ilmiöllä on merkittävä rooli oppimisessa.
Siispä lopulta löysin selityksen Kotio-työpajojen oppimiskokemukselleni. Ennen kaikkea ymmärsin, että jos kokemuksessa olikin aluksi jotain mystistä, se johtui ensisijaisesti siitä, että oppiminen tapahtui niin odottamattoman vaivattomalla tavalla.
Taiteen tekemiseen liittyvä leikki siis vapauttaa, auttaa painamaan mieleen ja luomaan aivoissa uusia yhteyksiä. Lasten ja nuorten säätiön toiminnassa pyritään tukemaan nuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta, tulevaisuususkoa ja osaamista. Taiteen keinoin toteutettavat työpajat vahvistavat nuorten itsetuntoa ja itseluottamusta sekä sosiaalisia taitoja. Näiden taitojen karttuessa myös itseilmaisu sekä kielen rohkea ja monipuolinen käyttö vahvistuu.
Vuosina 2017–2019 toteutetun Kotio-hankkeen lisäksi toiminnallisia taidemenetelmiä hyödyntää esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva Sirkuksesta siivet elämään -hanke (2018–2020). Molemmat ovat Euroopan sosiaalirahaston rahoittamia hankkeita.
¹Lähteet:
Lin, K. and Kuo Y. (2013) Exercise Benefits Brain Function: The Monoamine Connection. Brain Science, 3 (1): 39-53.
Heijnen, S., Hommel, B., Kibele, A. and Colzato, L. (2016) Neuromodulation of Aerobic Excercise – A review. Front Psychology, 6: 1890.
Shakouri, N. (2014) Dopamine and language acquisition: a conscientious look, Journal of Language and Communication, Vol. 1, No. 2, 2014, 35-372.
Keväällä 2019 yli 4300 yläkouluikäistä vastasi Suomi vuonna 2050 -kyselyselvitykseen, jonka toteutimme yhdessä yhteistyökumppaneittemme Tiedon ja Tulevaisuuskoulun kanssa. Kyselyn mukaan nuorten mielestä ilmastonmuutos on merkittävin muutosilmiö Suomen tulevaisuuden kannalta (67 %). Samalla he pitävät ilmastonmuutoksen hillintää tärkeimpänä asiana, jotta Suomessa olisi hyvä elää vuonna 2050.
Nuoret ovat valmiita rajoittamaan valintojaan päästöjen vähentämiseksi, esimerkiksi autoilun tai lihansyönnin suhteen. Suuri enemmistö pitää todennäköisenä ja toivottavana, että tulevaisuudessa ihmisten valintoja rajoitetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vain pieni osa nuorista pitää selvityksen mukaan tämä erittäin epätoivottavana.
Nuoret ovat tiedostaneet, että elämäntapojemme on muututtava ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Olemmeko me aikuiset?
Kyselyyn vastanneista nuorista vain kuusi prosenttia uskoo, että ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan. Ei ihme, etteivät nuoret usko, että me aikuiset onnistumme ratkaisemaan tämän hetken suurinta maailmanlaajuista kriisiä.
Maaliskuussa 1,5 miljoonaa lasta ja nuorta osallistui kansainväliseen ilmastolakkoon. Tänään ilmastolakkoon on kutsuttu mukaan myös meidät aikuiset. Tänään meidän aikuisten on näytettävä nuorille, että välitämme ja otamme vastuun ilmastokriisin ratkaisemisesta nuorten rohkaisemina.
Jokaisen meistä tulee vaatia poliittisia päätöksiä ilmastokriisin hillitsemiseksi sekä muutettava elämäntapojamme taataksemme, että nuorilla ja lapsilla on tulevaisuus maapallolla. Toimillamme on merkitystä siihen, millaiseen tulevaisuuteen nuoret uskovat ja millaista tulevaisuutta nuoret rakentavat.
Siksi Lasten ja nuorten säätiö tukee ilmastolakkoa.
Kirjoittaja on Lasten ja nuorten säätiössä tuottajana työskentelevä Mari-Anne Arpiainen.
Mites tämän sanoiksi nyt oikein voisi pukea?
Antoisan tärkeää on saada vapaasti lukea.
Dessutom i ett hundraettåring land på två språk,
fritt, öppet, självvalt. Utan nånspomhelst bråk.
Kirja. Lehti. Kirjasto. Kirjain. Kaiken A ja O on sana.
Josta itää ajatus. Uuden mietteen jännä jana,
som lär oss nytt, som visar vägen till nåt annorlunda och olikt.
Vidgar våra vyer. Bjuder på allt möjligt roligt.
Read Hour! Presidentti Niinistön mielestä tärkeä,
Kevin Lankinenkin siten lähestyi maailman kärkeä.
Tack Ode! Tacks alla ni! För att jag fick ordet.
Och kunde lyfta upp den läsande katten på bordet.
Tästä syntyi meille, sanoisin, uusi pieni liitos.
Anyway. Teille kaikille täällä olijoille ISO KIITOS!
-Kaj Kunnas
Read Hour on tunti, jolloin koko Suomi pysähtyy lukemaan. Siihen voi osallistua kuka tahansa missä tahansa. Kampanjan innoittamana järjestetään myös monia kaikille avoimia tapahtumia.
Read Hour -päätapahtuma järjestetään Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Silloin yleisölle itselleen merkityksellisiä teoksia ääneen lukevat popduo Eino ja Aapeli, toimittaja Maria Veitola ja urheilutoimittaja Kaj Kunnas. Tapahtuma simultaanitulkataan opiskelijatyönä viittomakielelle. Vapaa pääsy.
Ohjelma
Eino: Sankaritarinoita pojille -kirjasta Pekka Hyysalon tarina
Aapeli: ltasatuja kapinallisille tytöille -kirjasta Malala Yousafzain tarina
Maria Veitola: Ote kirjasta Ruusu ja rikkaruohot
Kaj Kunnas: runoja suomeksi ja ruotsiksi sekä Kunnaksen oma runo.
Aurorassa vietetään yhteistä lukutuntia. Siellä on kirjanvaihtopöytä, jonne voi tuoda omia kirjoja kiertoon ja vastaavasti poimia mukaansa muiden kierrätettäväksi tuomia kirjoja. Kaikenlaiset kirjat (sadut, kertomukset, novellit, runokokoelmat, romaanit jne.) ovat tervetulleita, myös muilla kielillä. Klo 19–20 rauhoitutaan lukemaan. Lukea voi hiljaa itsekseen tai liittyä porukkaan, jossa luetaan ääneen. Taidetalosta varataan soppeja lukuporukoille.
Lisätietoja täällä.
Torstaista sunnuntaihin 5.–8.9. kauppakeskus Forumin kolmas kerros kutsuu lukemaan, rauhoittumaan ja ottamaan aikaa keskellä kaupungin vilskettä. Lounge on auki kauppakeskuksen aukioloaikoina ja siellä järjestetään ohjelmaa. Lukemisesta ja Read Hour -kampanjasta on loungessa eri päivinä keskustelemassa muun muassa Krista Kosonen, tubettaja Kalenterikarju, somevaikuttaja ja bloggaaja Iina Hyttinen, näyttelijä Alma Pöysti, joka lukee ääneen Muumi-kirjoja ja Meeri Koutaniemi.
Lisätietoja ja koko Read Loungen ohjelma täällä.
Lukuaktivisti Marko Suomi järjestää Hyvinkäällä Read Hour -paikallistapahtuman klo 19–20. Kuka tahansa on tervetullut viettämään yhteistä lukuhetkeä kahvila Arkikultaan, Koulukatu 8, Hyvinkää.
Lisätietoja Facebook-tapahtumassa.
Read Hour on innostanut monia kouluja ympäri Suomea. Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio on haastanut Instagramissa lähialueen koulut mukaan lukutempaukseen. Mukaan ovat ilmoittautuneet ainakin Oulun steinerkoulu ja Haukiputaan lukio. Miten sinun koulusi voisi ottaa osaa Suomen suurimpaan lukutapahtumaan?
Lammin kirjasto järjestää Read Hour -etkot 7.9. klo 14–15. Kirjasto kutsuu kaikki mukaan lukemaan yhdessä. Pientä tarjoilua. Lammin kirjasto, Linjatie 4, Hämeenlinna.
Read Hour – Lukubileet -nimellä kulkeva tapahtuma järjestetään sunnuntaina 8.9. klo 18.30–20.30 Hankasalmen pääkirjastossa (Rantakalliontie 3, Hankasalmi kk). Hiljaista lukuaikaa on klo 19–20 ja kahvitarjoilu alkaa klo 18.30.
Kauppakeskuksessa järjestetään kirjanvaihtopiste, johon voi lahjoittaa tarpeettomat kirjat ja ottaa tilalle toisen lahjoittaman kirjan 5.9. klo 15–17. Mikäli et pääse paikalle torstaina 5.9. klo 15–17, voit osallistua lahjoittamalla ylimääräisen kirjasi 1. kerroksen Suomalaiseen Kirjakauppaan liikkeen aukioloaikoina (ark. 10–20, la 10–18, su 12–18), jolloin lahjoitat ylimääräiset kirjasi muiden löydettäväksi.
MLL:n Ilmajoen yhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Rintala ja Ilmajoki-lehden päätoimittaja Terhi Pirilä-Porvali lukevat satukirjoja ja lehtiä Ilmajoki-lehden toimituksessa (Mikontie 3) klo 19–20.
Mehua ja iltapalaa tarjolla jo klo 18 alkaen. Voit ottaa mukaan myös oman suosikkikirjasi ja lehtesi!
Tapahtuma löytyy Facebookista.
Sanomalehtien liiton kampanja kannustaa perehtymään ajankohtaisiin puheenaiheisiin ja lukemaan monipuolisesti uutisia. Voit bongata kampanjan oman alueesi uutismediasta. Kokeile lukutaitopäivän kunniaksi omien emojiuutisten tekemistä. Lue päivän uutiset ja muokkaa ne emojeiksi – arvaavatko muut, mistä uutisesta on kyse?
Lisätietoja täällä.
Jääkiekkoilija Kevin Lankisen lukeminen nousi otsikoihin keväällä 2019. Hän haluaa kannustaa erityisesti nuoria lukemaan. Lukupiiriin voi liittyä kuka tahansa täällä.
Tutustu esimerkiksi media- ja markkinointialan tekemään Kunnioitamme nuorta lukijaa-yhteiskuntasitoumukseen. Se on toteutettu valtioneuvoston kanslian ylläpitämällä Sitoumus2050-työkalulla, joka on käytännön työkalu YK:n Agenda2030-tavoitteiden täyttämiseksi Suomessa. Miten sinun organisaatiosi voi sitoutua nuorten lukutaidon parantamiseen?
Opetushallituksen Lukuliike ja lukemista edistävät järjestöt ovat julistaneet tulevan syysloman lukulomaksi. Ajatuksena on, että myös kirjan siivillä voi matkailla – niin kauas kuin haluaa.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) nosti heinäkuun 2019 alussa esiin tärkeän keskustelunaiheen: opiskelijoiden toimeentulon kesän aikana sekä opiskelijoiden väsymisen ja henkisen hyvinvoinnin. Noston vastaanotto oli aluksi huolestuttavan negatiivinen, pilkkaava ja opiskelijoita nöyryyttävä.
Saimme lukea, kuinka opiskelijoita verrattiin raukkaparkoihin, syöttöporsaisiin ja kermaperseisiin. SYL:n esiin nostama asia – hyvinvoinnin, mielenterveyden ja toimeentulon tukeminen – jäi hetkeksi syyllistävän hyssyttelyn jalkoihin.
Nyt, kohun laannuttua ja oppilaitosten lukuvuosien alkaessa, herää toive siitä, että SYL:in aloite haastoi meidät kaikki dialogiin siitä, kuinka erilaisilla toimilla voisimme edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. Syyskauden alettua on aiheiden käsittelyssä päästy jo ratkaisu- ja asiakeskeiseen keskusteluun. Ymmärrys ongelman laajuudesta ja vakavuudesta lisääntyy, kun katsoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vuonna 2016 julkaisemia korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen tuloksia: 44 prosenttia korkeakouluopiskelijoista ei kokenut henkistä hyvinvointiaan edes hyväksi ja 16 prosenttia kertoi kärsivänsä päivittäin uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta, ahdistuneisuudesta ja muista psyykkisistä oireista.
Kokemuksemme ammatillisen koulutuksen erityisen tuen parissa osoittaa, että ennaltaehkäisevää ja ennakoivaa opiskelijan mielen hyvinvoinnin tukemista on tehokkainta lähestyä monesta tulokulmasta.
On tärkeää tulla tietoiseksi negatiivisen ajattelun voimasta, merkityksestä ja välttämättömyydestä. Pelkkää positiivisuutta korostava toimintakulttuuri ei kiinnitä huomiota rakenteellisiin ja perustavaa laatua oleviin seikkoihin pahoinvoinnin ja osattomuuden taustalla. On tärkeää kiinnittää huomioita niihin tekijöihin, jotka estävät mielen hyvinvoinnin edistämistä oppilaitoksissa. Se on myös opettajien ja oppilaitoksen johdon tehtävä.
Mielen hyvinvoinnin vaalimista voidaan opettaa, ja se voidaan integroida osaksi kaikkea opetusta ilman, että opetussuunnitelmia tarvitsee kovin paljon muuttaa. On tärkeää luoda edellytyksiä ja tiloja dialogisuudelle ja mielen hyvinvoinnin, tietoisuustaitojen ja tunnetaitojen harjoitteluun. Niiden käytäntöihin juurruttamiseksi ehdotamme, että ne integroidaan opetussuunnitelmiin ja opetukseen siten, että niitä opetellaan, harjoitellaan, arvioidaan ja kehitetään pitkäjänteisesti.
Elämme yhteiskunnassa, jossa yksin pärjäämisen eetos on vahva. Yksilön omiin voimavaroihin luottava ajattelu ei ole kestävää, positiivista ja ratkaisukeskeistä ajattelua, vaan pyrkimys siivota kärsimys loitommalle omasta todellisuudesta. Yksilön jaksaminen ja kyky kestää vastoinkäymisiä ovat tilanteen mukaan muuttuvia ominaisuuksia. Sen lisäksi jokaisella on erilaiset voimavarat. Jotta voimme olla sinnikkäitä, rohkeita, vuorovaikutustaitoisia ja itsenäisesti ajattelevia nuoria ja aikuisia, meidän tulee ensin saada ohjausta ja opetusta näissä asioissa.
Kesä näyttäytyy monelle nuorelle sekä ihanana vapauden aikana, mutta myös ahdistavana, jäsentymättömänä ja yksinäisenä ajanjaksona, jolloin johdonmukaisesti rakennetut opiskelu- ja elämäntaidot taantuvat. Taloudellinen epävarmuus ja toimeentulo aiheuttavat lisävaivaa, jos kesätyöpaikka jää saamatta. Kesäloma ei tunnu silloin rentouttavalta ja palauttavalta.
Toisaalta kesätyö ei ole kaikille opiskelijoille järkevä vaihtoehto, koska palautuminen ja opittujen asioiden prosessointi vie aikaa. Pitkän kesän vaihtoehdot ovat monelle vaatimattomista oloista ponnistaville nuorille karut: köyhyys tai työnteko ilman lomaa. Jälkimmäinen tilanne tietysti siinä tapauksessa, että on onnistunut saamaan kesätyön. Toimeentulon epävarmuus ja palautumisjakson puuttuminen kuormittavat. Edes nuoruus ei suojaa tällaiselta kognitiiviselta rasitukselta.
Kaikilla pitäisi tasa-arvoisessa yhteiskunnassa olla mahdollisuus palautumiseen työstä ja opinnoista, inhimillinen työtahti, osallisuuden kokemus ja mielenrauha toimeentulon suhteen. Kenties tulevaisuus voisi sen seurauksena olla dialogisempi, myötätuntoisempi ja siten myös tuottavampi. Mielenrauhan ylläpitäminen epävarman tulevaisuuden edessä vaatii vahvoja elämäntaitoja ja uskoa kykyyn muokata omaa tulevaisuutta. Kouluilla on näiden taitojen edistäjänä avainrooli.
Helsingin yliopiston tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan varsinkin erityisen tuen tarvitsijoiden sekä paikkaansa koulussa ja elämässä hakevien opiskelijoiden on todettu hyötyvän vahvuusperustaisuudesta. Opetus- ja kasvatusalalla on viime aikoina kiinnitetty yhä enemmän huomiota vahvuusperustaisuuteen ja positiiviseen pedagogiikkaan. Ne pohjaavat positiiviseen psykologiaan, jonka teoreettisena lähtökohtana on keskittyä siihen mikä toimii. Nämä haastavat opettajan minuutta, arvoja ja mielipiteitä sekä vaativat kehittyäkseen aikaa pohdinnalle. Nopeiden ratkaisujen maailmassa on helppoa ottaa näistä vain pintaraapaisu ja pikaratkaisut käyttöön.
Toivomme, että opetusalan työnantajat mahdollistaisivat opettajien osallistumisen myös pidempikestoisiin prosessikoulutuksiin esimerkiksi vahvuusperustaisen ja positiivisen pedagogiikan alalla. Helsingin yliopistossa oikeushistorian väitöskirjaa tekevä Aura Kostiainen nostaa esiin tärkeän näkökulman: koulutuksen tehtävänä ei ole ainoastaan valmistaa ihmisiä ammattiin, tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Sen tarkoituksena on Kostiaisen mukaan myös kasvattaa ihmisistä kriittisiä kansalaisia, jotka pitävät yllä avointa, demokraattista yhteiskuntaa ja sen keskeisiä arvoja.
Suomalaisessa oppilaitoskulttuurissa tulisi tapahtua muutos, joka mahdollistaisi moniäänisen keskusteluilmapiirin. Tämä tarkoittaa sitä, että monia eri näkökulmia ja monia eri ratkaisuja aidosti kuunnellaan, pohditaan ja mahdollistetaan. Moniäänisyyden mahdollistaminen luo pohjan opiskelijan aidolle kohtaamiselle opetustilanteissa ja hänen vahvuuksiensa ja tarpeidensa huomioinnin.
On tärkeää, että yhteisö tukee yksilön selviytymistä siten, että saa muiden hyväksynnän oppimisyhteisössä. Erilaiset mielipiteet ja tulokulmat tulkitaan helposti toraisuudeksi ja vaikean ihmisen maineen saa helposti. Toraisan ihmisen maine estää rakenteissa etenemisen ja kehittymismahdollisuudet. Tätä välttääkseen moni sortuu selviytymään rakenteissa ja oppii tekemään yleisesti hyväksyttyjä ratkaisuja, jotka vaientavat yhteisön monimuotoisuuden ja -äänisyyden.
Ihmisyys ja oppimistyylit ovat monimuotoisia ja laajoja. Näille tulee olla oma turvallinen tilansa toteutua. Opetustyön tulee olla riittävillä resursseilla varustettu, jotta opettaja voi ohjata opiskelijoita entistä yksilöllistetymmässä oppimisympäristössä. Opiskelijan tulisi parhaassa mahdollisessa tapauksessa kyetä tulemaan nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään siten, että se näkyy teoissa eikä vain opetussuunnitelmaan kirjatuissa arvoissa.
Negatiivisten rakenteiden huomioiminen ja tiedostaminen on pyrkimistä kohti positiivista.Positiivinen ajattelu – sellaisena kuin sitä usein yksilön helppona ratkaisukeinona tarjotaan – on keino vanhoissa rakenteissa pärjäilyyn ja reippailuun. Tällainen on kuitenkin uuvuttavaa ja tunkkaista, eikä sillä nähdäksemme muuteta tulevaisuutta. Negatiivinen ajattelu kohdistuu opiskelijalle tarjotun turvaverkon reikäkohtiin, niihin haasteisiin, joista katse käännetään pois. Tällöin kysymme: Miten rakenteet edesauttavat väliinputoamista? Minkä tulisi muuttua, jotta positiivinen tulos olisi mahdollinen?
On helpompaa nöyryyttää uupunut opiskelija, joka ei ryhdistäydy toivotusti kuin tehdä työlästä ja aikaa vievää muutosta.
Ammatillisen koulutuksen erityisen tuen kenttätyössämme olemme kehittäneet työtavan, joka mahdollistaa hyvin erilaisissa tilanteissa olevien opiskelijoiden opintojen edistymisen. Opiskelijan kehomieli ja yksilöllinen elämäntilanne huomioidaan opinnoissa ja yksilöllisessä opetussuunnitelmassa. Opetuksemme keskiössä, opiskeltavien asioiden rinnalla, kulkee hyvän elämän periaate ja ajatus siitä, että ammattitaito sisältää asiaosaamisen lisäksi muita ihmisenä olemisen taitoja, joita voi opiskella ainoastaan vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa.
Elämäntaidot ovat valmiuksia, jotka opimme kasvamisen ja varttumisen myötä. Itsetuntemuksesta, harjaantuneista sosiaalisista taidoista ja rohkeudesta on korvaamaton hyöty, kun nuori tekee ratkaisuja oman tulevaisuutensa suhteen. On tärkeää huomioida, että nuoret voivat olla opintoihin tullessaan keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa elämäntaitojen osaamisen suhteen. Vaikka elämäntaidot eivät ole oppiaine, ne ovat taitoja, joita voi harjoitella. Jotta koulu voi tarjota kaikille mahdollisimman yhdenvertaiset taidot tulevaisuutta varten, tulisi sen tarjota opetusta myös elämäntaidoissa. Toistaiseksi tähän tarpeeseen vastaaminen on perustunut opettajien vapaaehtoisuuteen ja motivaatioon.
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten opinnoissa menestymisen ja myöhemmän toimeentulon turvaamiseksi on esitetty muun muassa oppivelvollisuuden pidentämistä ja maksutonta toisen asteen koulutusta. Nämä ovat varsin positiivisia yrityksiä kohti koulutuksen mahdollistamaa itsenäistä tulevaisuutta kaikille, mutta väistävät tehokkaasti olennaisen keinon vaikuttaa opiskelijan tulevaisuuteen. Mikäli koulussa ei ole ketään aidosti kohtaamassa nuoria, pohdimme, mitä nuoret tarkalleen ottaen saavat ylimääräisistä kouluvuosista.
Nähdäksemme ponnistusten tulisi kohdistua opetuksen laatuun. Elämäntaidot eivät ilmaannu taianomaisesti ajan kuluessa, varsinkaan niille nuorille, jotka ovat jo valmiiksi haastavissa tilanteissa. Vuorovaikutuksessa syntyvä luottamus toisiin ja kokemus itsestä pystyvänä ja arvokkaana ihmisenä voisivat olla peruskoulumme tuottoisinta antia, joka siirtyy elämän vaiheesta toiseen yksilön siirtyessä jatkamaan opintojaan.
Mielen hyvinvoinnin tukeminen tulisi olla osa rakenteita kaikilla opiskeluasteilla.
Pohjoismaiseen malliin nojautuvan suomalaisen koulutusjärjestelmän etuna on maksuton koulutus ja nuoruuden näkeminen tärkeänä persoonallisuuden kehittymisen aikana. Satsaus mielen hyvinvointiin ja elämäntaitoihin tukevat korkeatasoisen koulutuksen tavoitteita hyvään elämään, osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.
Viittaukset:
Tutkimusprofessori Jari Hakanen 2019. Erityisen tuen tarvitsijoiden sekä paikkaansa koulussa ja elämässä hakevien opiskelijoiden on todettu hyötyvän vahvuusperusteisuudesta. Julkaisussa: Kuusi opetusalan ajankohtaista haastetta. Kirjoittaja Saara Kankainen. HY Plus. Saatavissa täältä.
Väitöskirjatutkija Aura Kostiainen 2019. Demokratia on liian tärkeä jätettäväksi yksinomaan insinööriajattelun käsiin. Helsingin Sanomat Mielipide 2.6.2019.
Kirjoittajista:
Jari Karttunen, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Jari Karttunen toimii lehtorina Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa muun muassa ammatillisessa erityisopettajakoulutuksessa ja erityisopettajien täydennyskoulutuksissa. Oppijan oikeus – opettajan taito –hankkeessa hän on toiminut syksystä 2018 lähtien. Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeella vastataan siihen opettajien osaamistarpeen muutokseen, joka kumpuaa uudesta lukiolainsäädännöstä ja ammatillisen koulutuksen reformista. Näkökulmana on erityisesti opiskelijan oikeus saada erityistä tukea ja ohjausta. Hanke toteutetaan yhdeksän opettajankoulutusyksikön yhteistyönä. Hankkeen koordinaattorina toimii Hämeen ammattikorkeakoulu ja muina toteuttajina ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Åbo Akademi. Karttunen on toteuttamassa myös ammatillisen koulutuksen erityisen tuen opetus- ja ohjaushenkilöstölle suunnattua Tarmoa, työnäkyä ja tulevaisuusvisioita –hanketta, joka on prosessinomainen koulutuskokonaisuus, jossa luodaan innovatiivisia lähestymistapoja ja menetelmiä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamiseen ja kohtaamiseen.
Anna-Liisa Parkkinen, Lasten ja nuorten säätiö, Taidot elämään -hanke.
Anna-Liisa Parkkinen on ammatillisen erityisopetuksen opetustyössä toimiva tanssitaiteen maisteri sekä Lasten ja nuorten säätiön soveltavan taiteen asiantuntija. Taidot elämään -hankkeessa hän on toiminut maaliskuusta 2019 lähtien. Hanke edistää ja tukee omaa paikkaansa etsivien nuorten elämäntaitoja ja vahvistaa heidän tulevaisuususkoaan soveltavan taiteen keinoin. Hanke toimii Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Vanhempien kiinnostus kirjoihin ja lukemiseen vaikuttaa lapsen myönteisten asenteiden ja lukutaidon perustan syntymiseen. Se, että lapsi näkee vanhempiensa lukevan, edistää hänen lukemisintoaan. Näin lukemisesta tulee mieluinen rutiini lapsiperheen arkeen. Myös lapsen isovanhemmille, kummeille ja muille läheisille kannattaa viestiä nykyistä aktiivisemmin lapselle lukemisen merkityksestä.
Lapsen kielen- ja puheenkehityksen perusta on varhaisessa vuorovaikutuksessa. Kieli ja puhe kehittyvät, kun lapsen kanssa ollaan ja jutellaan, häntä kuunnellaan ja hänelle vastataan. Laulaminen, loruilu, tarinoiden kertominen ja lukeminen tukevat tätä kehitystä jo vauva- ja leikki-iästä alkaen. Pienikin vauva nauttii katselu- ja lorukirjoista ja jaksaa kuunnella, kun tuttu aikuinen lukee tai kertoo erilaisia tarinoita.
Tutkimusten mukaan vain neljännes vanhemmista lukee usein lapselleen. Ääneen lukeminen tukee puheen- ja kielenkehityksen lisäksi myös mielikuvitusta ja tunteiden käsittelyä. Lapsen sanavarasto lisääntyy nopeasti ja on lopulta moninkertainen sellaisiin lapsiin nähden, joille ei lueta kirjoja ääneen. Kirjojen ja kertomusten lukeminen lisää keskustelutaitoja sekä keskittymis- ja empatiakykyä. Lapsi kasvaa myös itsevarmemmaksi ja selviytyy joukossa paremmin kuin lapsi, jolle ei ole luettu. Lapselle lukeminen vahvistaa koulumenestystä ja myöhempiä oppimisen taitoja koulussa.
Lapsen kannalta kirjojen ääneen lukemisessa tyydyttyy samalla kertaa useampi tarve: läheisyyden, yhdessä tekemisen, yhdessä koetun ilon ja jännityksen sekä sanojen, kielen ja puheen oppimisen tarve. Ääneen lukeminen auttaa vanhempia olemaan läsnä tilanteessa. Lapsen pitäminen sylissä lukuhetken aikana on luontevaa läheisyyttä. Kirjan koskettaminen, sivujen selailu ja vaikkapa kuvien osoittaminen sormilla edistää lapsen motorista kehitystä.
Lapsi ottaa mallia vanhemmiltaan lukemisessa ja lapsi, jolle luetaan, lukee itse myös aikuisena. Eikä ääneen lukeminen kuulu vain lapselle, aikuisetkin voivat lukea ääneen toisilleen. Ja kun lapsi oppii lukemaan itse, hän voi harjaannuttaa tuota mahtavaa taitoaan lukemalla muille perheenjäsenille.
Retket lähikirjastoon tai kirjastoautolle lainaamaan mieluista lukemista antavat paitsi uusia lukukokemuksia myös tilaisuuden yhteiseen tekemiseen ja yhdessäoloon. Mikäli perheessä on jo vanhempia sisaruksia, muodostuu kirjastossa käynneistä luonteva koko perheen yhteinen tapahtuma.
Vanhempia kannustetaan menemään leikki-ikäisen lapsen kanssa vierailulle kirjastoon tutustumaan kirjoihin, loruihin ja lukemiseen. Esikouluikäiselle lapselle kannattaisi hankkia kirjastokortti hyvissä ajoin ennen kuin lapsi aloittaa koulun.
Kirjastoissa, kirjakaupoissa ja vaikkapa useissa blogeissa on lukuisia vinkkejä lukemiseen ja kirjojen valintaan. Kirjoja voi kierrättää, niitä voi lainata ystäviltä, niitä löytää kirpputoreilta ja divareista. Vinkiksi kaikille lukupiiri, joka voi kokoontua oman tai tuttavaperheiden voimin. Ja kirjapiknikistä voi nauttia vaikka olohuoneen lattialla!
Suomessa on havahduttu lukutaidon merkityksen kasvuun kuten myös lasten ja nuorten lukutaidon ja -innon heikkenemiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti kansallisen lukutaitofoorumin vuosiksi 2017–2018 vastaamaan lasten lukutaidon ja -innon haasteeseen. Lukutaitofoorumin suuntaviivojen pohjalta käynnistyi Lukuliike, joka haastoi suomalaiset tartuttamaan lukuintoa ja varmistamaan, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on riittävä lukutaito. Lukuliike kouluissa -hanke innosti tuhansia lapsia ja nuoria lukemaan.
Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa Lukulahja lapselle -hankkeessa kaikille vauvaperheille annetaan vuosina 2019–2021 kirjakassi neuvolan terveystarkastuksessa. Lukulahjaa varten laadittiin kaksi uutta lasten kirjaa: pahvikirja vauvoille ja kuvakirja leikki-ikäisille. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista käännetään Suomessa eniten puhutuille muille kielille. Lukulahja sisältää myös Lukukeskuksen Lue lapselle -hankkeen materiaalia: lukumitan, lorukortit ja kutsukortin kirjastoon.
Äitiys- ja lastenneuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja kirjastoissa ohjataan ja kannustetaan lapsiperheitä lukemisen pariin. Neuvola on keskeisessä roolissa lukutaidon ja -innon edistämisessä lapsiperheissä.
Äitiysneuvolassa asioivia lasta odottavia perheitä tuetaan vanhemmuuteen kasvussa ja parisuhteen hoidossa. Vanhempien kanssa keskustellaan muun muassa mielikuvien ja varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä, aktiivisesta vanhemmuudesta ja rutiinien merkityksestä. Sylissä pitävä, vauvan viesteihin sensitiivisesti vastaava ja vauvaan kiintynyt vanhempi alkaa lähes automaattisesti sanoittaa vauvalle tunteita ja lähiympäristön tapahtumia.
Raskauden aikana vanhempia kannustetaan lapselle lukemiseen ja siksi äitiyspakkaukseen sisältyy vauvan ensikirja. Lukulahjan kirjakassi on hyvä antaa perheelle riittävän varhain esimerkiksi lapsen ollessa kahden kuukauden ikäinen, jolloin vauvakirja saadaan heti käyttöön. Yksivuotiaan lapsen vanhempia kannattaa muistuttaa kirjakassin sisältämästä kuvakirjasta. Samalla on hyvä kertoa iltasadun merkityksestä, koska iltasadun jälkeen lapsi yleensä nukkuu pidemmät yöunet.
Vauvan syntymän jälkeen vanhemmille annetaan ennakoivasti tietoa lapsen kehityksen vaiheista ja kehitystä seurataan terveystarkastuksissa. Niissä myös tuetaan varhaista vuorovaikutusta, vauvan kanssa olemista sekä vanhemman oman äidinkielen käyttöä alusta alkaen. Lapsen perusturvallisuus rakentuu varhaisvuosien aikana niistä kokemuksista, joissa lapsi tulee nähdyksi, kuulluksi ja hoivatuksi omien yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Neuvolassa seurataan lapsen puheen kehitystä ja kannustetaan vanhempia lukemaan lapselle ja kertomaan tarinoita.
Lukutunti 8.9.
Lapsen kielen- ja puheenkehityksen tukeminen sekä lukutaidon ja -innon edistäminen on monen eri tahon suunnitelmallista yhteistyötä. Lasten ja nuorten säätiön Read Hour -lukutaitokampanjan tarkoituksena on pysäyttää koko Suomi lukemaan tunniksi YK:n kansainvälisenä lukutaidon päivänä 8.9. Luetaan lapselle tulevaisuus!
Kirjoittajat:
Tuovi Hakulinen, tutkimuspäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL
Sarianna Vaara, tutkimuskoordinaattori, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL
10-vuotiaat popkaksoset Eino ja Aapeli ovat kovia lukijoita. He haluavat kannustaa myös muita lapsia ja nuoria lukemaan. Miksi lukeminen kiinnostaa, Eino ja Aapeli?
Kuinka paljon luette?
Luemme joka ilta. Kun on vähän rauhoittunut kirjan kanssa, saa unen päästä helposti kiinni. Välillä luemme muulloinkin, jos ei ole muutakaan tekemistä. Lukeminen on mukavaa ja sen herättämät fiilikset riippuvat kirjasta. Kirjan tapahtumiin tulee eläydyttyä, jännittävän kirjan lukeminen alkaa jännittää ja niin edelleen. Vähän kuin eläisi sitä tarinaa oman pään sisällä.
Kirjojen lisäksi luemme Aku Ankkoja. Sarjakuvat tuo rennon fiiliksen ja ne on nopeita lukea.
Lukevatko teidän kaverinne?
Aika monet lukevat, monet juuri illalla. Puhumme myös lukemisesta kavereiden kanssa ja annamme toisillemme kirjasuosituksia. Eniten olemme kuitenkin kavereiden kanssa ulkona, kuuntelemme musiikkia, juttelemme, harjoittelemme skeittaamista ja sen sellaista.
Mikä on ensimmäinen muistonne lukemisesta?
Einon ja Aapelin äiti kertoo, että kaksoset oppivat lukemaan aika aikaisin, jo nelivuotiaina.
Aapeli: Muistelisin, että luin Puppe-kirjaa joskus päiväkoti-ikäisenä vanhemmille.
Eino: Muistan, kun yritin saada selvää tienviitoista autossa.
Mikä on ollut paras lukukokemuksenne?
Eino: Innostuin matkailukirjoista kesällä, luin Mondon kirjan Tokiosta ja innostuin siitä ihan älyttömästi. En ollut aiemmin tajunnut, että sellaisia kirjoja on edes olemassa! Ihan kuin matkustaisi omalla sohvalla!
Aapeli: Innostuin tosi paljon, kun luin ekoja kertoja Harry Potteria, ensin luin kirjoja ja vasta sen jälkeen katsoin elokuvat. Olin kuvitellut Tylypahkan tosi samanlaiseksi, kun se oli leffoissakin.
Pitäisikö lasten ja nuorten lukea enemmän?
Kyllä pitäisi. Se kehittää ihmisen ajattelutapaa. Ihan kaikista kirjoista voi oppia jotain, opetuksia, uusia sanoja, tietoa…
Jos on vaikka vähän epäkohtelias ja lukee kirjan syrjityistä ihmisistä, niin varmasti omatunto alkaa kolkuttamaan ja tajuaa parantaa tapojansa.
Lukemalla oppii ymmärtämään miten oma käytös voi vaikuttaa muiden ihmisten tunteisiin ja terveyteen.
Siksi olemme myös mukana Read Hour -kampanjassa. Meidän mielestä lukeminen on todella tärkeä asia ja kaikkien pitäisi lukea vähintään tunti päivässä. Toivotaan, että saadaan innostettua muitakin ihmisiä lukemaan!
Luette yleisölle ääneen Read Hourin päätapahtumassa Oodissa 8.9.2019 klo 19. Mitä haluaisitte sanoa heille, jotka saapuvat kuuntelemaan teitä?
Me luetaan molemmat aika tärkeät tarinat, joilla on tärkeä opetus. Kannattaa kuunnella tarkasti koska näistä tarinoista oppii varmasti jotain.
Ikinä ei pidä antaa muiden päättää sun elämästä, kannustetaan just sua lukemaan just sitä kirjaa mitä itse haluat lukea, ihan sama, mitä kaverit sanoo.
Mikä kirja löytyy nyt yöpöydältä?
Eino: Luen tällä hetkellä kirjaa nimeltä Synkät vedet, se kertoo katoamistapauksista. Suosittelen sitä kaikille, jotka tykkää pienestä jännityksestä.
Aapeli: Luen tällä hetkellä Neropatin päiväkirjaa, se on todella hauska. Illalla ei millään malttaisi laittaa kirjaa pois ja alkaa nukkumaan koska se on niin viihdyttävä. Kirja sopii ihmisille, jotka tykkää huumorista, se on kevyttä luettavaa.
Tervetuloa kaikille avoimeen Read Hourin päätapahtumaan Helsingin keskustakirjasto Oodiin sunnuntaina 8.9.2019 klo 19. Einon ja Aapelin lisäksi yleisölle lukevat Maria Veitola ja Kaj Kunnas. Mikäli et pääse paikalle, voit osallistua lukutuntiin missä vain: valitse itseäsi puhutteleva teos, tartu kirjaan tai lehteen tai nosta kuulokkeet korvillesi. Pysähdy ja lue.
Kuva: Kalle Pyyhtinen
“Halusimme tehdä jotain konkreettista nuorten hiipuvan lukutaidon eteen. Siksi haastoimme vuosi sitten mukaan koko suomalaisen media- ja viestintäkentän. Yhdessä ideoimalla syntyi ajatus Read Hourista”, kertoo kampanjan projektipäällikkö, Lasten ja nuorten säätiön asiantuntija Hanna Koskenkangas.
Lukemisella on paljon myönteisiä vaikutuksia yksilölle ja yhteiskunnalle. Lukutaidon hiipuminen näkyy esimerkiksi syrjäytymisenä. Read Hour -kampanjan tavoitteena on innostaa suomalaiset lukemaan ja näyttää esimerkkiä lukemisen tärkeydestä.
“Kun pysähtyy lukemaan tunniksi, siinä ehtii jo herätä kiinnostus tarinaan ja kipinä lukea lisää”, Koskenkangas jatkaa.
Tutkimusten mukaan lukevat esikuvat ovat tärkeä nuoren lukuinnostuksen herättäjä. Siksi mukaan on pyydetty yli 60 eri aloilta tunnettua vaikuttajaa kampanjoimaan lukemisen puolesta sosiaalisessa mediassa hashtagilla #ReadHour.
Kampanjakasvoina kampanjan videolla ovat Maaret Kallio, Kevin Lankinen, Elisabeth Rehn ja Krista Kosonen. Kampanjan suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö.
“Vaikuttajien lisäksi on ollut ilo nähdä, miten laajalla rintamalla aihe on herättänyt kiinnostusta yrityksissä, joista suurin osa on mukana kampanjassa pro bono -hengessä”, Koskenkangas sanoo.
Read Hour -kampanjan kesto on 26.8.–8.9.2019. Kampanjan aloittaa 26.8. Helsingin Kampin Narinkkatorilla järjestettävä nuorten flashmob-tapahtuma. Read Hourin päätapahtuma järjestetään Helsingin keskustakirjasto Oodissa.
Read Hour -kampanjan innoittajana on YK:n ja maailman kuuden suurimman markkinointikonsernin alulle laittama globaali Little x Little -hanke. Suomessa Read Hour -kampanja yhdistää paitsi kilpailevat media- ja viestintäalan yritykset myös erilaiset lukutaitotempaukset. Read Hourissa ovat mukana esimerkiksi opetushallituksen Lukuliike, Lukukeskus ja Facebookissa toimiva jääkiekkoilija Kevin Lankisen #Lankisenlukupiiri.
Kampanjan ideoinnissa ja toteutuksessa ovat olleet mukana A-lehdet, Aikakausmedia, Aller Media, Alma Media, Bauer Media, Cocoa, Dentsu Aegis, Google Finland, IAB, Into-Digital, Isobar, Keskisuomalainen, Medialiitto, Mediateko Oy, Meltwater Monochrome, Otavamedia, Sanoma, Sanomalehtien liitto, SEK, Yle, Opetushallituksen Lukuliike ja valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen toimikunta. Kampanjalla kerätään myös varoja Lasten ja nuorten säätiön toimintaan.
26.8: Nuorten flashmob Kampin Narinkkatorilla klo 16. Tempauksella nuoret haastavat koko Suomen pysähtymään lukemaan tunniksi 8.9. klo 19.
8.9: Read Hourin päätapahtuma Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Tunnetut suomalaiset lukevat itselleen merkityksellisiä tekstejä ääneen klo 19 alkaen. Lukemassa ovat Eino ja Aapeli, Kaj Kunnas ja Maria Veitola. Tilaisuuden juontaa Lasten ja nuorten säätiön hallituksen jäsen, Vantaan poikateatterin ilmaisuohjaaja Joonas Veijanen.
Nuorten lukuinto on laskenut merkittävästi 2000-luvulla ja lukemiseen käytetty aika on lähes puolittunut. Samalla nuorten lukutaito on laskenut merkittävästi. Julkisessa keskustelussa huomio kiinnittyy silti liiaksi nuoriin. Todellisuudessa lukuinto on heikentynyt koko väestön tasolla ja esimerkiksi vanhempien asenne lukemista kohtaan on muuttunut kielteisemmäksi. Siksi Read Hour -kampanjan tavoitteena on vahvistaa kaikkien suomalaisten lukuintoa.
Miksi lukuintoa tulee siis vahvistaa? Tässä kolme syytä.
1) Lukeminen kasvattaa meitä ihmisinä
Lukutaito auttaa meitä rakentamaan identiteettiämme ja kasvamaan ihmisinä. Lukeminen vahvistaa tutkimusten mukaan muun muassa empatiaa, mielikuvitusta ja luovuutta, sosiaalisia valmiuksia sekä kriittistä ajattelua. Nämä ovat juuri niitä taitoja, jotka ovat teknologian kehittyessä entistäkin tärkeämpiä, ja jotka esimerkiksi WHO on listannut tärkeimmiksi elämäntaidoiksi. Lukemisella on valtaisa vaikutus sanavarastoomme, ja siihen kuinka hyvin pystymme ilmaisemaan itseämme.
2) Lukeminen auttaa asettumaan toisen asemaan
Elämme yhteiskunnassa, joka muuttuu ja monimutkaistuu nopealla vauhdilla. Erot ihmisryhmien välillä kasvavat nopeasti ja yhteiskuntaan liittyvä keskustelu on polarisoitunut. Lukemalla ymmärrämme paremmin toisia ihmisiä ja tarkastelemme maailmaa erilaisista näkökulmista. Tämän hetkisen kehityksen vuosi uskallan väittää, että lukutaito ja lukemisen tarjoama maailmankuvien avartaminen ja sivistys on tärkeämpää kuin koskaan. Siksi yksi Read Hour -kampanjamme viesteistä on, että ilman lukutaitoa tarinamme loppuu lyhyeen.
3) Lukeminen on hauskaa!
Lukeminen on kiistatta hyödyllistä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Huolestuneen hyötypuheen ohella on syytä muistaa, että lukeminen tuottaa valtavasti iloa ja onnellisuutta. Lukeminen tarjoaa myös oivan keinon rauhoittua hektisen elämäntahdin keskellä. On kuitenkin muistettava, että moni nuori ei koe lukemista nautinnollisena esimerkiksi lukihäiriön tai erilaisten oppimiseen liittyvien vaikeuksien vuoksi. Suomessa on onneksi paljon osaamista ja monia toimijoita, joiden työn avulla jokaiselle on löydettävissä elämäntilanteeseen ja lukemiseen liittyviin valmiuksiin sopivaa ja iloa tuottavaa luettavaa.
Mikä Read Hour?
Read Hour -kampanjan tavoitteena on vahvistaa kaikkien suomalaisten lukuintoa, koska muiden esimerkki vaikuttaa myös siihen, miten nuoret lukevat. Siksi haastamme koko Suomen lukemaan tunniksi sunnuntaina. 8.9. klo 19. Tunti on riittävä aika upota tarinaan ja lukemisen kipinän sytyttämiseen. Kampanjassa on mukana lisäksi yli 60 julkisuudesta tuttua vaikuttajaa näyttämässä esimerkkiä lukemisesta. Kampanjaa suojelee presidentti Sauli Niinistö.
Osallistu kanssamme Read Houriin, Suomen suurimpaan lukutapahtumaan sunnuntaina 8.9.2019 klo 19! Jos haluat mukaan laajemmin edistämään nuorten osaamista, ota yhteyttä, niin mietimme sopivan yhteistyön muodon.
eläisin muiden armoilla
eläisin muiden ajatusten armoilla.
lukutaito tekee ihmisestä ihmisen. erottaa meidät muista eläimistä.
me luemme, kun haluamme ymmärtää
kun haluamme oppia
kun haluamme rakastua, rakastaa
kun haluamme saada toivoa
kun haluamme paeta
kun haluamme muistaa olevamme ihmisiä.
kun mä olin seitsemän, mä luin ensimmäisen harry potterin.
se oli suurenmoista. se oli ensimmäinen kosketus kauneimpaan mahdolliseen todellisuudenpakoon.
paeta pahaa maailmaa toisiin todellisuuksiin
monimutkaisiin kokonaisuuksiin
oikeaa kauniimpiin maailmoihin, joissa ei ole mitään hätää
joissa elämässä on yhtäkkiä väriä
kun mä olin yksitoista, koulussa piti lukea kirja äikäntunnille. vaihtoehtoina oli ”tyttöjen” balettiromaani ja ”poikien” jääkiekkoromaani. ja auliisti opettaja julisti, että tytötkin saa valita poikien kirjan ja pojat tyttöjen – kuinka edistyksellistä!
en pitänyt jääkiekosta enkä baletista. valitsin siis balettikirjan kuten kaikki muutkin tytöt, enkä lukenut sitä. vitutti. lunttasin kirjan sisältöä koskevan pistarin vastaukset vieressäni istuneelta.
ja nyt on aika tehdä tunnustus.
en lue enää kovinkaan paljon kirjoja. en oikeastaan ollenkaan. ja se hävettää ja surettaa minua.
kun luen, rakastun.
rakastun uudelleen ja uudelleen
rakastun sanoihin
rakastun tapaan kuvata maailma kauniimmaksi, syvemmäksi kuin se oikeasti yleensä on
rakastun hetkiin, joiden toivoisi olevan totta
hetkiin, joiden toivoisi olevan totta
ja silti nykyään,
kun minulla on paha olla
en avaa kirjaa.
en koskaan enää muista avata kirjaa. on niin paljon helpompaa vain selata youtubesta joku kivannäköinen video tai netflixistä sarja jonka kautta hetkeksi unohtaa olevansa olemassa.
siitä on tehty minulle helpompaa. kiinnostavampaa.
ja se pelottaa minua.
tässä maailmassa, jossa yhdysvaltojen presidentti kutsuu faktoja valeeksi ja jossa välillä tuntuu siltä, että pää poksahtaa, kun uutta tietoa on niin paljon eikä se koskaan lopu, se ei ikinä ikinä ikinä lopu,
tällä ei enää pärjää ilman, että osaa tulkita tekstiä. että osaa erottaa luotettavan lähteen epäluotettavasta. että osaa lukea.
ja mua surettaa sen juuri peruskoulusta päässeen nuoren puolesta, joka lunttaili menemään ne kirjapistarit. jota ei voisi vähempää kiinnostaa lukeminen. joka nyt ei osaa lukea tarpeeksi hyvin pärjätäkseen tässä maailmassa.
tässä meidän pisa-tuloksien kärkimaassa, lukutaidon mekassa, meidän kotosuomessa, heitä on monta. ihan liian monta.
joten sinä, joka tätä luet
ensi kerralla, kun tuntuu siltä, että kaipaat uutta
tai pakoa todellisuudesta
tai turvallisuudentunnetta
avaa kirja.
avaa kirja ja uppoa sen maailmaan.
muista sä, niin mäkin lupaan.
Kirjoittaja Onerva Järvenpää opiskelee Kallion lukiossa.
Kampanjan taustalla on yhteinen huoli: joka kymmenes nuori Suomessa päättää peruskoulun ilman riittävää lukutaitoa. Tyttöjen ja poikien välinen tasoero oli vuoden 2012 PISA-tutkimuksissa suurempi kuin yhdessäkään toisessa OECD-maassa. Lasten ja nuorten heikko lukutaito voi johtaa esimerkiksi syrjäytymiseen.
Siksi Read Hour -kampanjalla halutaan innostaa koko Suomi lukemaan ja näyttää esimerkkiä lukemisen tärkeydestä. Kampanjassa on mukana yli 50 eri alojen julkisuudesta tunnettua vaikuttajaa. Tutkimusten mukaan lukevat esikuvat ovat tärkeä keino herättää lukuinnostus. Suomalaisia innostetaan tarttumaan kirjaan tunniksi YK:n kansainvälisenä lukutaitopäivänä 8.9.2019 klo 19. Tunnissa kiinnostus tarinaan sekä kipinä lukea lisää ehtivät herätä.
“Tämä media- ja viestintäalan yhdistävä kampanja on upea esimerkki siitä, miten merkittävä toimiala voi olla yhdessä ratkaisemassa isoja yhteiskunnallisia haasteita”, sanoo Lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtaja Olli Alanen.
Vaikka yhteiskunta nuorten ympärillä muuttuu vauhdilla, on lukutaidolla suuri merkitys myös tulevaisuudessa. Näin uskovat myös Suomi vuonna 2050 -kyselyymme vastanneet yläasteikäiset nuoret.
”Kampanjalla haluamme rakentaa kestävää tulevaisuuden Suomea, jossa osaaminen on edelleen yksi kansamme valttikorteista”, Alanen jatkaa.
Read Hour -kampanjan innoituksena on YK:n ja maailman kuuden suurimman markkinointikonsernin perustama Little x Little -hanke, jonka tavoitteena oli aktivoida nuoria toimimaan kestävän kehityksen tavoitteiden parissa. Tempaus sai runsaasti kiitosta ja positiivista huomiota sekä YK:n Global Leadership -palkinnon.
Suomessa Read Hour -kampanjan ideoinnissa ja toteutuksessa ovat olleet mukana A-lehdet, Aikakausmedia, Aller Media, Alma Media, Bauer Media, Cocoa, Dentsu Aegis, Google Finland, IAB, Into-Digital, Isobar, Medialiitto, Mediateko Oy, Meltwater, Monochrome, Otavamedia, Sanoma, Sanomalehtien liitto, SEK, Yle, opetushallituksen Lukuliike ja valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen toimikunta. Kampanjalla kerätään myös varoja Lasten ja nuorten säätiön toimintaan.
Yksi alkuperäiseen Little x Little -kampanjaan osallistuneista konserneista oli Dentsu Aegis. Sen edustajan Alexandra Liman mukaan Suomi on hyvä maa kampanjan toteuttamiselle, sillä sen ilmapiiri tukee laajaa yhteistyötä ja maa pyrkii toiminnassaan kestäviin valintoihin. Erona aiempaan kampanjaan on Liman mukaan se, että Read Hour keskittyy vain yhteen kestävän kehityksen tavoitteeseen, hyvään opetukseen.
Lähtölaukauksena kampanjalle toimi helmikuussa järjestetty READ-hackathon. Videon suunnittelupäivästä voi katsoa alta.
