TET.fi tekee tulevaisuuden työelämää – selvityksen mukaan tietotyöpaikoilla kaivataan tukea työelämään tutustumisen järjestämiseen

TET.fi-palvelu on viime syksystä lähtien kannustanut työpaikkoja tarjoamaan TET-paikkoja palvelunsa kautta. Erityisen haastavaksi on osoittautunut saada mukaan tietotyötä tekeviä yrityksiä, vaikka juuri tälle kasvavalle alalle kaivattaisiin lisää työelämään tutustumisen mahdollisuuksia, ja tietotyön parissa työskentely kiinnostaa nuoria.

Deloitte selvitti Lasten ja nuorten säätiön pyynnöstä tietotyöyritysten asenteita TET-paikkojen tarjoamista kohtaan. Selvityksestä käy ilmi, että TETin järjestäminen koetaan alalla monelta osin haastavaksi. Esteiksi nostettiin muun muassa vaikeudet löytää työpaikalta nuorille sopivaa suorittavaa työtä, tietoturvaan liittyvät haasteet ja se, että työn ei uskottu kiinnostavan nuoria.

”Selvityksen yhteydessä haastatellut kokivat olevansa ikään kuin organisaation tehokkuuden vartijoita. Tettiläisten tulisi olla tuottavia työntekijöitä, koska heistä kuitenkin koituu kustannuksia yritykselle”, kertoo Deloitten muotoilututkija Antti Surma-aho.

Selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että työntekijöiden lähipiirin lapset toivotettiin tervetulleiksi työpaikoille, jos työntekijä itse on valmis vastaamaan järjestelyistä. Tämä voi aiheuttaa epätasa-arvoa nuorten välille jo työelämään tutustumisvaiheessa.

”TET.fi-palvelun on tarkoitus tehdä työhön tutustumisesta yhdenvertaisempaa. Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus päästä tutustumaan kiinnostavaan alaan riippumatta siitä, kuinka verkostoitunut hän on. Juuri tietotyöalalla tulee löytymään tulevaisuudessa yhä useamman nuoren työpaikka ja on kaikin tavoin tärkeää, että nuoret pääsevät tutustumaan monipuolisesti myös näihin työn mahdollisuuksiin”, TET.fi-palvelun ohjelmapäällikkö Heidi Harju kommentoi.  

Jotta työelämään tutustumisesta olisi aidosti hyötyä, olisi tärkeää, että nuori pääsisi tutustumaan työpaikalle ja alalle, joka häntä itseään kiinnostaa. Kuvaavaa on, että Valtioneuvoston kanslian vuonna 2022 julkaiseman selvityksen mukaan suurin osa nuorista ei ole kiinnostuneita työskentelemään ammateissa, joissa he ovat suorittaneet TET-jakson. Lisäksi jopa 80 prosenttia nuorista kertoo, että TET-jaksolla ei ollut vaikutusta jatko-opiskelupaikan valintaan. 

Väärinymmärretty mahdollisuus yrityksille 

Deloitten selvityksen mukaan monissa tietotyöyrityksissä TET ymmärretään osin väärin: monet ajattelevat, että TETin tarkoitus on osallistaa nuoria tuottavaan työhön ja siksi TET-paikan tarjoaminen koetaan hankalaksi ja hyödyttömäksi. Todellisuudessa onnistunut TET antaa nuorille ensimmäisiä kokemuksia työelämästä ja auttaa nuorta pohtimaan tulevaisuuttaan työelämässä. 

”TET-paikkoja avaamalla yritykset voivat saada nuoret kiinnostumaan alasta ja vahvistaa yrityksen työantajamielikuvaa tulevaisuuden työntekijöiden silmissä. Samalla TET on mahdollisuus yritykselle toteuttaa arvojaan ja edistää vastuullisuuttaan”, Harju summaa.

Deloitten Antti Surma-aho korostaa TET-jakson suunnittelun merkitystä. Nuoret voisivat aidosti tutustua työelämään esimerkiksi jonkin projektitehtävän avulla ja haastattelemalla työntekijöitä.

TET.fi-palvelu on vastannut tarpeeseen ja tekee TETin järjestämisen tietotyöyrityksille helpommaksi tarjoamalla yritysten käyttöön esimerkiksi valmiit viikkosuunnitelmat, projektitehtävät ja työtodistukset.  

”Olemme saaneet palautetta, että nuorten TET-harjoittelun myötä yritykset ovat saaneet uusia näkökulmia ja virtaa tekemiseensä. Nuorten ajatukset ja visiot tulevaisuuden työelämästä ovat myös tehneet vaikutuksen yrityksiin. Lähes jokainen TET.fin kautta TET-paikkoja tarjonneista yrityksistä haluaa olla mukana myös jatkossa”, Harju kertoo ja kutsuu myös muut tietotyöyritykset mukaan tekemään tulevaisuuden työelämää.

Lasten ja nuorten säätiön TET.fi tekee tulevaisuuden työelämää yhdessä nuorten, koulujen ja työnantajien kanssa. Yhteistyössä Alma Median ja Joblyn kanssa verkkopalvelu tarjoaa nuorille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet onnistuneeseen työelämään tutustumiseen ja työnantajille tukea TET-harjoittelun järjestämiseen.

Tässä ovat Spring 2024 voittajat

Spring-ideakilpailun voittajat on nyt valittu. Voittajatiimien kaikki jäsenet palkitaan ainutlaatuisella kesätyöllä, jossa he pääsevät tekemään ideoitaan todeksi eri alojen huippuosaajien kanssa. Kesä sisältää myös opintomatkan Kööpenhaminaan.  

Tänä keväänä toista kertaa järjestetty ideakilpailu kutsui 15–19-vuotiaita nuoria kehittämään maailmaa parantavia ideoita 3–5 hengen tiimeissä. Spring innosti kaikkiaan tuhansia nuoria ideoimaan koulussa ja vapaa-ajalla. Kaikkiaan 159 tiimiä ilmoittautui ideallaan mukaan kilpailuun. Näistä Spring-raati valitsi ideoitaan kehittämään Spring-viikonloppuun kaksitoista lupaavinta tiimiä, joista kuusi selvisi finaaliin. Ideakilpailun voittajat julkistettiin suorassa finaalilähetyksessä 7.5.2024 Yle Areenassa.

Tutustu Springin voittajaideoihin

Idean nimeä napsauttamalla voit katsoa YouTubesta, kun tiimit esittelevät ideansa.

Matchpoint – sovellus, joka auttaa löytämään harrastuskavereita 

Tiimin jäsenet: EliasSalimMohsenValtteriAleksandr (Espoo)

Kupla – keskusteluohjelma, joka rikkoo mielipidekuplia 

Tiimin jäsenet: KateNellaWaleed (Helsinki, Espoo) 

Ecoinsight – valjastaa tekoälyn torjumaan luontokatoa 

Tiimin jäsenet: HenriLauriHuiseung, AaroTouko (Espoo, Vantaa, Kirkkonummi)

Voittajien valintaan vaikuttivat nuorten antamat tuhannet ennakkoäänet ja lähetyksen aikana tulleet yleisöäänet sekä Spring-raadin antamat äänet. Voittajien valinnassa nuorten antamilla ennakkoäänillä ja yleisöäänillä on 70 prosentin painoarvo. Loput 30 prosenttia muodostuvat Spring-raadin antamista äänistä.  

Spring-raadin muodostivat Moaffak AhmedMartti HetemäkiAino BergiusTimo HolmströmMarjukka Mäkinen ja Jorma Ollila, joilla on monipuolista osaamista ideoiden kehittämiseen ja ideoinnin tukemiseen liittyen. Raati on myös päässyt seuraamaan finalistitiimien matkaa ja ideoiden kehittymistä Spring-ideakilpailun alusta saakka.

Ideakilpailun ovat perustaneet liike-elämän, tieteen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon kokeneet ammattilaiset Matti AlahuhtaSari Baldauf, Antti HerlinMartti Hetemäki, Bengt Holmström ja Jorma Ollila. Ideakilpailun tarkoituksena on vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa ja toimijuutta. Kilpailun toteutuksesta vastaa Lasten ja nuorten säätiö.

Spring-ideakilpailun finaali on katsottavissa Yle Areenassa 6.6.2024 asti.

Spring-ideakilpailun ennakkoäänestys on alkanut

Spring-ideakilpailu kutsuu kaikki alle 20-vuotiaat äänestämään ennakkoon Springin voittajaa. Ennakkoäänestyksessä voi antaa äänensä jollekin Springin kuudesta finalistitiimistä, jotka pyrkivät tekemään maailmasta toiveikkaampaa aktivoimalla nuoria, vahvistamalla mielenterveyttä, tarjoamalla mahdollisuuden löytää harrastuskavereita ja tukea matematiikan opiskeluun sekä lisäämällä metsien monimuotoisuutta. 

Nuoret pääsevät vaikuttamaan Spring-voittajien valintaan suorassa finaalilähetyksessä 7.5. kello 13 Yle Areenassa 

Kuudesta finalistista valitaan kolme voittajaa, jotka valitaan ja julkistetaan Lloyd Libison ja Eva-Li Teirin juontamassa kaksikielisessä Spring-finaalilähetyksessä. Springin finaalia voi seurata suorana lähetyksenä 7.5. kello 13 Yle Areenasta. Spring kutsuu erityisesti yläkoulut ja toisen asteen oppilaitokset mukaan seuraamaan finaalilähetystä.  

Finaalissa julkistettavien voittajien valintaan vaikuttavat sekä nuorten antamat ennakkoäänet että lähetyksen aikainen yleisöäänestys. Voittajien valinnassa nuorten antamilla ennakkoäänillä ja yleisöäänillä on 70 prosentin painoarvo. Loput 30 prosenttia muodostuvat Spring-raadin antamista äänistä. 

Spring-raadin muodostavat Moaffak Ahmed, Martti Hetemäki, Aino BergiusTimo Holmström, Marjukka Mäkinen ja Jorma Ollila, joilla on monipuolista osaamista ideoiden kehittämiseen ja ideoinnin tukemiseen liittyen. Raati on myös päässyt seuraamaan finalistitiimien matkaa ja ideoiden kehittymistä Spring-ideakilpailun alusta saakka. 

Springin voittajaksi valittujen kolmen tiimin kaikki jäsenet palkitaan kesätyöllä ja opintomatkalla Kööpenhaminaan. Kesätyön ja opintomatkan aikana tiimit saavat mahdollisuuden tehdä ideoistaan totta. 

Finalistitiimeihin ja heidän ideoihinsa voi tutustua jo nyt lyhyiden videoiden avulla, jotka löytyvät Springin nettisivuilta. Ennakkoäänestys päättyy 7.5. kello 10. 

Spring on valtakunnallinen ideakilpailu 15–19-vuotiaille nuorille, johon osallistutaan 3–5 hengen tiimeissä. Spring etsii ideoita, jotka tekevät tulevaisuudesta toiveikkaamman. Lue lisää ideakilpailusta: thisisspring.fi 

Yli 10 000 nuorta vietti Tulevaisuuspäivää – näin he ajattelevat tulevaisuudesta

Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulu, Tietoevry ja UPM kartoittivat nuorten tulevaisuususkon tilaa kysymällä Tulevaisuuspäivänä nuorilta, mitä he ajattelevat tulevaisuudesta ja miten he haluaisivat siihen vaikuttaa.  

Tulevaisuuspäivää viettäneistä nuorista noin 2000 vastasi kyselyyn. Sama kysely toteutettiin myös Tietoevryn ja UPM:n henkilöstölle, joista vastauksensa antoi yhteensä noin 100 aikuista.

Nuoret näkevät oman tulevaisuutensa valoisana ja kokevat vaikuttamismahdollisuutensa siihen hyvinä

Nuorten vastauksista käy ilmi, että usko omaan tulevaisuuteen on vahva. Nuoret kokevat, että voivat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. He ajattelevat tulevaisuutta melko paljon, ja suhtautuminen tulevaan on optimistista.  

Nuoriin verrattuna kyselyyn vastanneet aikuiset ajattelevat tulevaisuutta merkittävästi useammin ja heidän suhtautumisensa tulevaisuuteen on optimistisempaa.  

Maailman tulevaisuuteen vaikuttaminen on nuorista vaikeaa ja etäistä

Tulokset osoittavat, että nuorten kokemus maailman tulevaisuuteen vaikuttamisesta on heikkoa. Nuorten tulevaisuususkon hiipumisesta on puhuttu jo vuodesta 2016 asti, jolloin Nuorisobarometri osoitti, että nuorten luottamus tulevaisuutta kohtaan oli merkittävästi heikentynyt.  

”Meille on tärkeää olla mukana luomassa tulevaisuutta, jossa fossiiliset raaka-aineet korvataan uusiutuvilla. Vastuullinen yritys katsoo aina eteenpäin ja etsii uusia ratkaisuja”, toteaa UPM:n sosiaalisen vastuun johtaja Kaisa Vainikka.

”Haluamme ymmärtää nuorten näkemyksiä tulevaisuudesta ja yritysvastuusta sekä aktiivisesti rakentaa toimivaa dialogia heidän kanssaan. Olemme vakuuttuneita siitä, että yhteistyössä Tulevaisuuskoulun kanssa voimme vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa ja oppia itsekin uutta”, Vainikka summaa. 

Myös kyselyyn vastanneiden aikuisten vastaukset kertoivat heikommasta uskosta maailman tulevaisuuteen ja omiin vaikuttamismahdollisuuksiin. 

Erityisesti perhe, kaverit ja media vaikuttavat nuorten ajatuksiin tulevaisuuksista

Kyselyssä nuoret vastasivat kysymyksiin kuka tai mikä vaikuttaa siihen, mitä he tulevaisuudesta ajattelevat. Kolmen kärkeen nousivat perhe, kaverit ja media.

Kodin ilmapiirillä ja asenteilla on merkittävä vaikutus siihen, miten nuori hahmottaa omien valintojen merkitystä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. 

Sosiaalinen media tarjoaa nuorille mahdollisuuden vaikuttaa tulevaan

Nuoret ottivat Tulevaisuuspäivänä kantaa myös niihin keinoihin, joilla tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Selvästi eniten mainintoja saivat somettaminen ja asioista puhuminen.  

”Nykynuoriso on sukupolvi, joka on varttunut varsin merkittävän teknologisen kehityksen kanssa rinnakkain ja tiivistyvässä vuorovaikutuksessa, joka saa esimerkiksi tekoälyn myötä jälleen uusia muotoja. Tietoevryllä haluamme osaltamme myötävaikuttaa siihen, että tämä eittämättä tiiviinä jatkuva vuorovaikutus on mahdollisimman myönteistä muun muassa teknologian vastuulliseen hyödyntämiseen oppimisen myötä – ja näin ylläpitää sekä toivottavasti myös vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa”, kertoo Tietoevryn viestintäjohtaja Jonna Peltola

Vahva tulevaisuususko on hyvinvoinnin edellytys

Kyselyn tulokset noudattavat jo pidempiaikaista trendiä. Lasten ja nuorten säätiön ja Tietoevryn selvityksessä vuonna 2022 jopa 41 % nuorista kertoi uskonsa maailman tulevaisuuteen heikentyneen entisestään viimeisten viiden vuoden aikana. Samalla hieman yli puolet (52 %) vastaajista kuitenkin kertoi uskonsa omaan tulevaisuuteensa vahvistuneen viimeisen viiden vuoden aikana.

“Tulevaisuuspäivän nuorten vastaukset kertoivat siitä, että suurin osa nuorista haluaa vaikuttaa tulevaisuuden rakentumiseen, kun heillä on siihen mahdollisuus. On myös selvää, että asioiden etäisyys ja tuttuus vaikuttaa tulevaisuususkon laatuun. Keskeistä onkin se, miten voimme auttaa nuoria hahmottamaan ja tulemaan tutuiksi vaikuttamisen keinoihin, jotka arjessa kytkeytyvät kattamaan isommatkin globaalit haasteet. Näin ehkäistäisiin sitä, että nuoret eivät jäisi päätöksenteossa sivuun tai kokisi, että heidän huoliaan ei oteta vakavasti”, toteaa tulevaisuusasiantuntija Mari Tähjä Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulusta.

Tulevaisuuskoulu tarjoaa kumppaneidensa Tietoevryn ja UPM:n kanssa vuoden 2024 aikana kaikille nuorille mahdollisuuden ajatella tulevaisuutta yhdessä ja vahvistaa uskoa paremmasta tulevaisuudesta.  Tulevaisuusajatteluun innostava ja kutsuva Seikkailu Tulevaisuusvirastossa -oppimateriaali lanseerataan kaikille yläkouluille syksyllä 2024.  Seikkailun ensimmäisen luvun tehtäviin voi jo tutustua osoitteessa tulevaisuuskoulu.fi

Tulevaisuuskoulu on osa Lasten ja nuorten säätiön toimintaa. Tulevaisuuskoulun kumppaneita ovat Tietoevry ja UPM.  

Glow-näyttely: Tarinoita tulevaisuudesta

Minkälaisesta tulevaisuudesta lapset ja nuoret haaveilevat, ja mitä ympäristö heille merkitsee? Tarinoita tulevaisuudesta näyttelyn teokset kertovat lasten ja nuorten painavaa viestiä siitä, että maapallosta on pidettävä hyvää huolta. Tekijät toivovat muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaa, luonnosta huolehtimista, rauhaa sekä sitä, että paratiisilinnuilla on koti tulevaisuudessa.

Näyttelyn teokset ovat syntyneet Lasten ja nuorten säätiön Glow-työpajoissa, joissa lapset ja nuoret käsittelivät kestävää tulevaisuutta taiteen ja tulevaisuuskasvatuksen keinoin. Työpajojen tavoitteena oli taiteen tekemisen avulla vahvistaa osallistujien kykyä kuvitella erilaisia tulevaisuuskuvia ja halua toimia kestävän tulevaisuuden puolesta. 

Näyttelyssä on mukana teokset seuraavilta Glow-toimintaan osallistuneilta ryhmiltä:

  • Päiväkoti Vironniemen viskari-ryhmä (Helsinki)
  • Snellmanin ala-asteen koulun 4B-luokka (Helsinki)
  • Vesalan peruskoulun luokat 8A ja 8DEF (Helsinki)
  • Kiipulan ammattiopiston TELMA-ryhmän opiskelijat (Lahti).

Näyttely on maksutta nähtävissä Valokuvataiteen museon Prosessi-tilassa 18.4.–26.5.2024. Osoite: Kaapeliaukio 3, G-rappu, 00180 Helsinki.

Tervetuloa tutustumaan!

Tule mukaan tekemään yhteisötaideteosta!

Valokuvataiteen museon Prosessi-tilassa järjestetään kaikille avoin pop up -työpaja torstaina 16.5. klo 15–16, jonka aikana osallistujat pääsevät tekemään Lasten ja nuorten säätiön Ilpo Rybatzkin ja Karoliina Tuomisen ohjauksessa Tulevaisuustötterö-yhteisötaideteosta.

Lisätietoja

Mari-Anne Arpiainen.

Mari-Anne Arpiainen

mari-anne.arpiainen@nuori.fi

044 777 2604

Näyttelyn taustalla

Näyttely on osa ulkoministeriön rahoittamaa Tarinoita tulevaisuudesta -hanketta. Hankkeen toiminta on toteutettu Valokuvataiteen museon, taidekeskus Annantalon sekä Lasten ja nuorten säätiön yhteistyönä.

Työpajojen toteutukseen osallistuivat sanataidepedagogi Hanna Yli-Tepsa, taidekeskus Annantalon taidepedagogit Marjut Maristo ja Sari Tupamäki sekä Valokuvataiteen museon taidepedagogi Valtteri Heinonen.  Lisäksi toiminnassa ovat olleet mukana Susanna Metsälä taidekeskus Annantalolta, Erja Salo Valokuvataiteen museolta sekä Mari-Anne Arpiainen ja Eetu Vienonen Lasten ja nuorten säätiöstä. 

Psykologian opettaja Antti Heikkinen: ”Varsinkin ammattiin opiskelevat nuoret tarvitsevat tulevaisuustaitoja”

Savon ammattiopistossa yhteisiä aineita, englantia ja psykologiaa opettavan Antti Heikkisen mielestä Tulevaisuuskoulun itseopiskelukurssin suorittaminen työn ohessa oli helppoa. Hänen mielestään siitä voi olla suuri hyöty etenkin aloittelevalle aineenopettajalle, koska se auttaa ymmärtämään omaa rooliaan kasvattajana – vaikka kuinka opettaisi tiettyjä aineita, pystyy samalla tarjoamaan aineita oppilaan elämään laajemminkin.

Miten tulevaisuuslukutaito liittyy psykologian opintoihin? 

Psykologian opintojen keskeisenä tavoitteena on auttaa nuoria ymmärtämään omaa itseään ja toimintaansa ja näin löytämään oma paikkansa ja merkityksensä yhteiskunnassa. Tulevaisuuslukutaito auttaa tässä. Kyse on sen ymmärtämisestä, ettei tulevaisuus ole ennalta määritelty, ja että me itse voimme vaikuttaa tulevaan. Kun vahvistaa nuorten ymmärrystä tästä, voi samalla tukea heidän käsitystään siitä, miten heidän valinnoillaan on merkitystä pitkällä tähtäimellä ja osana suurempaa kokonaisuutta. 

Nuorille tämä on olennaista tietoa. Opiskelijamme ovat 16-19-vuotiaita, ja he elävät vahvasti tässä hetkessä. Osa heistä ei kerta kaikkiaan näe huomista pidemmälle. Aina he eivät myöskään osaa asettaa asioita mittakaavoihinsa, vaan pienetkin ongelmat voivat tuntua valtavilta, jolloin koko loppuelämä voi tuntua menevän herkästi pilalle.  

Mielestäsi etenkin ammatillisen opetuksen opiskelijat tarvitsevat nykyistä vahvempia tulevaisuustaitoja. Miksi näin on? 

Ammattiin opiskelevat nuoret tulevat tekemään konkreettista työtä, jolla tulevaisuutta rakennetaan. Opiskelijani valmistuvat muun muassa kuljetus-, metalli- ja sotealoille. Mitä paremmin he osaavat käsitellä tulevaisuutta ja ymmärtävät oman roolinsa sen kehittämisessä, sen vahvemmaksi heidän työmotivaationsa ja ammattiylpeytensä voi kehittyä. 

Tietyllä tavalla tulevaisuuslukutaidon vahvistaminen on ammattioppilaitoksissa vielä tärkeämpää kuin muilla koulutusasteilla, koska täällä tulevaisuus on ihan nurkan takana. Lukiosta mennään vielä jatko-opintoihin, ja omaa tulevaisuuttaan ehti miettiä ja suuntaa tarkentaakin. Meidän nuoremme siirtyvät työelämään ennen kuin he ovat ehtineet kypsyä samaan tapaan. Siksi heidät on saatava ajoissa miettimään, miksi heidän työnsä on tärkeää, ja miten he haluavat urallaan edetä.  

Miksi kiinnostuit Tulevaisuuskoulun itseopiskelukurssista,  ja mitä kurssi vaati? 

Tulevaisuuden pohdiskelu on aina kiinnostanut minua. Halusin tietää, voisiko tulevaisuutta lähestyä akateemisemmin ja analyyttiseemmin. Lisäksi toivoin, että saisin kurssilta konkreettisia ideoita siihen, miten tulevaisuusajattelua tuodaan opetukseen. Näihin odotuksiin kurssi vastasi. 

Työmäärältään kurssi oli aika kevyt ja sen suorittaminen muun työn ohessa oli helppoa ja nopeaa. Pohdiskelutehtäviä olisi voinut olla enemmänkin.  

Mitä uutta kurssi sinulle antoi? 

Sain konkreettisia esimerkkejä siitä, miten monimutkaisia ilmiöitä kannattaa nuorille sanoittaa. Otin talteen ihan suoria lainauksia ja esimerkkejä. Nyt tiedän, miten esimerkiksi työn murrosta kannattaa nuorten kanssa käsitellä ymmärrettävästi ja positiivisen kautta.  

Erityisesti kiinnostuin systeemisestä ajattelusta ja sen tärkeydestä. Jatkossa haluan teroittaa nuorille sitä, että jokaisen teoilla on merkitystä, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos kaikki ajattelisivat tahoillaan, että yksittäisen pienen ihmisen tai maakunnan tai valtion tekemisillä ei ole mitään merkitystä, kuka tulevaisuutta silloin rakentaa? 

Miten olet hyödyntänyt kurssin antia omassa opetuksessasi? 

Olen esimerkiksi haastanut nuoria ajatusleikkiin, jossa pohditaan sellaista tulevaisuutta, jossa uusi teknologia korvaa ihmisen työpanoksen nuoren omalla alalla. Pohdimme yhdessä, millaista hyötyä omasta koulutuksesta voisi silti olla ja millaista tietotaitoa koneetkaan eivät pysty korvaamaan. 

Myös kollegani tulevat jatkossa tarkastelemaan tulevaisuusnäkökulmaa omassa opetuksessaan. Oppilaitoksessamme teemme tiimeissä yhteiset oppiainekohtaiset materiaalit koko koululle, ja olen esittänyt tulevaisuusnäkökulman tuomista ja kurssilta saamiani konkreettisia sisältöjä psykologian kurssimateriaaliin. 

Artikkelin teksti: Anne Ventelä

Artikkelin kuva: kuvituskuva

Antti Heikkinen työskentelee psykologian opettajana Savon ammattiopistossa.

Tule mukaan itseopiskelukurssille

Tulevaisuuskoulun itseopiskelukurssi tarjoaa välineitä kehittää omaa tulevaisuusajattelua, tutkia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja perehtyä niiden muotoutumiseen vaikuttaviin megatrendeihin sekä löytää itselle soveltuvia pedagogisia tapoja ottaa tulevaisuus haltuun omassa opetuksessa tai muussa kasvatus- ja ohjausalan työssä.

Tulevaisuuskoulu kutsuu nuoret Tulevaisuuspäivän livelähetykseen oppimaan tulevaisuusajattelua

Tulevaisuuskoulu tarjoaa nuorille mahdollisuuden oppia tulevaisuusajattelua suoran lähetyksen merkeissä Tulevaisuuspäivänä 15.3.2024. Lähetyksessä näyttelijä Christoffer Strandberg johdattaa katsojat tarinalliselle seikkailulle vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Yläkouluille ja toisen asteen oppilaitoksille suunnattu lähetys alkaa kello 9.30 ja kestää 45 minuuttia. Lähetyksen tallenne on katsottavissa saman päivän ajan. Lähetyksen pääkieli on suomi, mutta sitä voi seurata myös ruotsiksi.

”Tulevaisuusajattelun taidot auttavat nuoria toimimaan nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tässä ajassa ja maailman tilanteessa nuoret tarvitsevat lisää myönteisiä kokemuksia siitä, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa ja juuri niitä haluamme Tulevaisuuspäivänä tarjota”, kertoo Tulevaisuuskoulun ohjelmapäällikkö Paula Tyrväinen.

Tällä hetkellä Tulevaisuuspäivän viettoon on ilmoittautunut 222 koulua ja yli 7700 nuorta. Tulevaisuuspäivän lähetystä voi seurata myös ilman ennakkoilmoittautumista Tulevaisuuskoulun sivuilta

Tulevaisuuspäivänä julkistetaan myös ensimmäinen luku Tulevaisuuskoulun digitaalisesta oppimateriaalista, joka on vie yläkoululaiset seikkailulle Tulevaisuusviraston uumeniin. Seikkailu Tulevaisuusvirastossa on oppimateriaali, jonka sisältämät videot, kuunnelmat, tehtävät ja testit on suunniteltu innostamaan nuoret kuvittelemaan tulevaisuuksia ja ottamaan tulevaisuusajattelua haltuun. Seikkailu Tulevaisuusvirastossa saa jatkoa, kun loput kolme lukua julkistetaan syksyllä 2024. Syksyllä seikkailemaan pääsee suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. 

Kaikille avointa digitaalista Tulevaisuuskoulua ovat mukana rakentamassa Tietoevry ja UPM.

Lisätietoja

Paula Tyrväinen

paula.tyrvainen@nuori.fi

040 530 2988

Lukion opettaja Katri Kauppinen: "Tulevaisuusajattelu on tärkeää kaikille opettajille oppiaineesta riippumatta"

Oman ajattelun kehittäminen vaatii opettajalta aikaa ja vaivaa, tietää Porkkalan lukion äidinkielen opettaja Katri Kauppinen. Hänen mukaansa tulevaisuusajattelua voi kuitenkin tuoda opetukseen suhteellisen helposti, ja siitä on nuorille paljon hyötyä. Porkkalan lukiossa toimii Suomen ensimmäinen tulevaisuuslinja.

Miten tulevaisuuspainotus näkyy omassa opetuksessasi? 

En itse ole mukana tulevaisuuslinjan toiminnassa. Siitä toki puhutaan opettajainhuoneessa, ja kun visioimme koulumme tulevaisuutta, myös tulevaisuuslinja on siellä mukana. En kuitenkaan itse ole ollut erityisen paneutunut tulevaisuusajatteluun, vaikka olen kokenut sen ihan kiinnostavaksi ja tarpeelliseksikin. 

Miksi osallistuit Tulevaisuuskoulun itseopiskelukurssille ja mitä se vaati työn ohessa? 

Halusin saada konkreettisia esimerkkejä siitä, miten nuorten tulevaisuusajattelua voisi vahvistaa. Toisaalta olen itsekin potenut ilmastoahdistusta ja etsin työkaluja epävarman tulevaisuuden käsittelyyn. 

Suoritin kurssin periodilla, jossa opetusta oli vähemmän. Se onnistui hyvin hyppytunneilla, virka-ajan puitteissa. Kurssilla tuli paljon uutta asiaa, mutta kokonaisuus oli hyvin suunniteltu ja materiaalit olivat selkeitä.  

Mitä kurssi sinulle antoi? 

Humanistina minuun vetosi se, ettei tulevaisuusajattelu tarkoita vain todennäköisyyslaskentaa vaan myös unelmointia ja mahdollisuuksien näkemistä.  

Tulevaisuuslukutaito tarkoittaa sitä, että tulevaisuus ei ole ennalta määritelty, vaan mahdollisia tulevaisuuksia on useita ja me itse voimme vaikuttaa niihin. Näin kyse on siitä, että hahmotamme toivottuja ulottuvuuksia, ja pohdimme, miten niitä kohti luovitaan. Kun ymmärtää tämän, voi myös käsittää, ettei tulevaisuus ei ole mikään möykky, joka vain vyöryy päälle. Se tehdään ja siihen voivat kaikki vaikuttaa. 

Mitä se vaatii, että tämänkaltaista uutta ajattelua pystyy tuomaan opetukseen? 

Opettajana omaa osaamistaan pitäisi kehittää hirvittävän moneen suuntaan, ja tämä pitäisi tietysti tehdä iltaisin ja viikonloppuisin. Itse ajattelen, että työssä jaksaa paremmin, kun omaan ammatilliseen osaamiseensa jaksaa panostaa. Tämä tietysti vaatii motivaatiota. 

Se on olennaista, että kouluttautumiseen on työaikaa. Myös työyhteisön tuki on tärkeää. Meidän koulussamme on paljon tulevaisuusajattelusta kiinnostuneita opettajia, ja voimme pallotella ajatuksia yhdessä. Se on valtava voimavara. 

Tulevaisuusajattelua voi onneksi tuoda opetukseen pienin askelin. Äidinkielen opetuksessa lukulistalle voi lisätä kirjoja, jotka käsittelevät vaikkapa eettistä kuluttamista tai positiivisia tulevaisuudenkuvia. Erilaisiin tehtävänantoihin voi aina lisätä tulevaisuusnäkökulman: miten tämä asia voisi kehittyä jatkossa, tai mitä toivotunlaisen tulevaisuuden eteen voisi tehdä? Tulevaisuuskoulun kurssilla oli myös konkreettisia harjoituksia, joita voi teettää oppilaille eri oppiaineissa. 

Miten tulevaisuuslukutaito linkittyy nimenomaan äidinkielen opetukseen? 

Näen tulevaisuuslukutaidon oppiainerajoja laajempana kasvatusfilosofisena kehyksenä, joka on tärkeää kaikille opettajille oppiaineesta riippumatta. Sen kautta jokainen voi omassa opetuksessaan miettiä, mikä omassa opetuksessa on olennaista ja mitä sisällöt ovat nuorille heidän tulevaisuutensa kannalta tärkeimpiä. Tämä on tärkeää, koska nuoret pohtivat, millaisiksi aikuisiksi he haluavat kasvaa, ja opettajien tulee osata tukea heitä tässä.

Toisaalta myös elämme monikriisin ajassa, jossa monella on tulevasta synkkiä ajatuksia. Tällöin opettajilla tulee olla työkaluja siihen, että he osaavat käsitellä tulevaisuutta mahdollisuuksien kautta. 

Nimenomaan äidinkielessä tulevaisuusajattelua voi vahvistaa mielikuvitusta rikastamalla ja kirjallisuuden kautta. Toisaalta äidinkielessä opetetaan esimerkiksi kriittistä lukutaitoa ja argumentaatiota, joita kehittämällä nuoret ihan konkreettisesti pystyvät vaikuttamaan tulevaan. Jos nuoret ymmärtävät tämän, he voivat myös käsittää, miksi opiskeltavat taidot ovat niin tärkeitä. 

Artikkelin teksti: Anne Ventelä

Artikkelin kuva: kuvituskuva

Katri Kauppinen työskentelee äidinkielen opettajana Porkkalan lukiossa.

Tule mukaan itseopiskelukurssille

Tulevaisuuskoulun itseopiskelukurssi tarjoaa välineitä kehittää omaa tulevaisuusajattelua, tutkia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja perehtyä niiden muotoutumiseen vaikuttaviin megatrendeihin sekä löytää itselle soveltuvia pedagogisia tapoja ottaa tulevaisuus haltuun omassa opetuksessa tai muussa kasvatus- ja ohjausalan työssä.

Tulevaisuusajattelun taidot laajentavat näköaloja oman polun mahdollisuuksista

Kun yhteishaku alkoi yhdeksännellä luokalla, koin paniikkia siitä, mihin hakea. Kun en muutakaan keksinyt, kokeilin hakea näytelmäharrastuksen innoittamana ilmaisutaitolukioon ja esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalle. Jälkimmäinen oli viimeinen hakutoiveeni. Pääsin lopulta vain siihen, enkä ollut ollenkaan tyytyväinen. Seuraavana syksynä opintojen alettua käsitykseni kuitenkin muuttui. Käytännönläheisyys ja huikea luokkahenki olivatkin just se mun juttu. 

Innostuin opintojen aikana ja työelämässä alan jatkuvasta mahdollisuudesta oppia lisää ja sain tähän paljon tukea esihenkilöiltäni ja opettajiltani. Oli hienoa ymmärtää, kuinka paljon ala antoi minulle omista ennakkoluuloistani huolimatta. Työn merkityksellisyys korostui työskennellessäni esihenkilönä ja huolehtiessani työyhteisön hyvinvoinnista. Pääsin kehittämään operatiivista toimintaa, mikä oli minulle tärkeää. Nämä olivat tärkeitä oppeja, joita matkani toi mukanaan. 

Hyvistä opeista ja kokemuksista huolimatta huomasin inspiroituvani enemmän ihmisistä kuin ruoanlaitosta, minkä vuoksi päädyin hakemaan yhteisöpedagogin opintoihin. En pidä alan vaihtamista epäonnistumisena, vaan koen, että oman polkuni kannalta se on hyvin merkityksellinen. Tulevaisuudessa työelämältäni toivon positiivista vaikutusta muihin ihmisiin, yhteisöä työn ympärillä, inspiroitumista sekä uuden oppimista.  

“Osaan olla ylpeä ammattitaidostani, joka on syntynyt kahdesta täysin eri alasta” 

Tällä hetkellä suoritan viimeistä syventävää harjoittelujaksoani Tulevaisuuskoulussa. Harjoittelutehtäviini kuuluvat muun muassa yhteisöllisemmän oppimisen ratkaisujen kehittäminen verkkoalustalle sekä kehittää ja kerätä vinkkejä tulevaisuusajattelun opetukseen eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. 

Olen päässyt käymään tiimimme kanssa keskustelua, josta olen saanut oppeja ja ideoita, joilla vahvistaa ammattitaitoani. On ollut mahtavaa päästä myös tutustumaan Lasten ja nuorten säätiön muuhun vaikuttavaan toimintaan. Koen työn merkitykselliseksi, sillä olisin kaivannut itse enemmän tapoja ymmärtää tulevaisuutta ja siihen liittyviä tunteitani. 

Oman tulevaisuusajattelun kehittymisen myötä olen ymmärtänyt, ettei alanvaihto tarkoittanutkaan hukattuja vuosia, vaan osaan olla ylpeä ammattitaidostani, joka on syntynyt kahdesta täysin erilaisesta alasta. Tulevaisuususkoni on vahvistunut, kun olen ymmärtänyt, miten aiemmin tekemäni valinnat ovat vaikuttaneet nykyhetkeen. 

On tärkeää, että nuori kokee voivansa edetä omaa reittiään ja oppia matkan varrella itsestään ja ympäristöstään. Kun tämä on mahdollista, on helpompi kulkea kohti haluamaansa tulevaisuutta. 

Urapolkuja on lukuisia, ja tämä on minun tähänastinen polkuni. Kokeileminen, innostuminen ja epäonnistuminenkin ovat tärkeitä ammatillisessa kehittymisessä. Toivon kaikille rohkeutta olla uteliaita ja innostuneita selvittämään omanlaista urapolkuaan. Se on hyvä juuri sellaisena, jollaiseksi se muodostuu. Jos et vielä tiedä – niin kuin en itsekään tiennyt – se on täysin okei. Kokeilemalla tiedät. 

Lasten ja nuorten säätiö kiittää viidestä Read Hour -kampanjasta

Lasten ja nuorten säätiö on toteuttanut Read Houria yhdessä kumppaneidensa kanssa vuodesta 2019. Viiden vuoden aikana Read Houriin on osallistunut peräti 120 000 lasta ja nuorta. Kiinnostus kampanjaa kohtaan on ollut suurta erityisesti varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. 

Read Hourin suosioista huolimatta Lasten ja nuorten säätiö on päättänyt, ettei se enää jatkossa toteuta Read Hour -kampanjaa. Säätiö keskittää jatkossa toimintansa viiteen muuhun valtakunnalliseen ohjelmaansa. 

”Read Hour -kampanjaa on ollut innostavaa tehdä ja mielestämme on erittäin tärkeää, että lapsia ja nuoria kannustetaan edelleen tarinoiden pariin. Toimintamme on kuitenkin näiden viiden vuoden aikana laajentunut, ja meidän on nyt hyvä keskittyä entistä selkeämmin lasten ja nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseen”, kertoo Lasten ja nuorten säätiön toimitusjohtaja Olli Alanen.

Lasten ja nuorten säätiö kannustaa kouluja, kirjastoja ja perheitä viettämään Read Houria myös jatkossa esimerkiksi järjestämällä yhteisiä lukutunteja. Read Houriin tuotetut materiaalit ovat vapaasti hyödynnettävissä säätiön verkkosivuilla. 

”Read Hour -kampanjalla haluttiin lisätä lukuiloa ja innostaa erityisesti lapsia ja nuoria tarinoiden pariin. Suomessa tehdään hienoa lukutaitotyötä ja toivomme, että lukuilon levittäminen lasten ja nuorten keskuudessa jatkuu”, kommentoi Read Hourin ohjelmapäällikkö Heidi Enbacka, joka työskentelee nykyään Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulun projektipäällikkönä.  

Lasten ja nuorten säätiö haluaa kiittää kaikkia tahoja, jotka ovat olleet mukana tekemässä Read Houria.  

”Olemme iloisia ja ylpeitä siitä, mitä Read Hour on yhdessä kymmenien kumppaneiden kanssa saanut aikaiseksi. Kampanja ei olisi onnistunut ilman yrityksiä, jotka tukivat kampanjan toteuttamista ja ilman ihmisiä, jotka tarttuivat lukuhaasteeseen. Erityisen kiitoksen ansaitsevat kaikki Read Houriin osallistuneet lapset ja nuoret”, Alanen summaa. 

Read Hour -materiaalit löytyvät myös jatkossa Lasten ja nuorten säätiön verkkosivuilta: nuori.fi/readhour 

Lisätietoja

Olli Alanen

toimitusjohtaja, Lasten ja nuorten säätiö

olli.alanen@nuori.fi

050 502 5007

Glow-koulutus: Tunnetaidot

Tunnetaidot ovat taitoja, joita voi kehittää. Hyvät tunnetaidot ovat itsetuntemuksen ja hyvinvoinnin perusta sekä tukevat nuoren vuorovaikutusta muiden kanssa. Yksi tärkeä tunteita herättävä asia on raha, ja siksi siitä on tärkeä oppia puhumaan jo nuorena. Rahasta puhumisen valmiudet murtavat rahaan liittyviä tabuja ja edesauttavat kestävän taloudellisen tulevaisuuden rakentamista.

Koulutuksista saat mukaasi valmiita materiaaleja, joiden avulla hyödynnät oppimaasi helposti omassa työssäsi nuorten kanssa. 

Verkossa järjestettävissä koulutuksissa opit, miten voit vahvistaa nuorten tunnetaitoja luovien ja toiminnallisten harjoitusten avulla.

Koulutukset on suunniteltu TUVA-opettajille ja ohjaajille. 

Kevään tunnetaidot-koulutusten teemoja ovat: 

  • tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen 
  • tunnereaktioiden säätely 
  • tunteiden taustalla vaikuttavat tekijät 
  • rahaan ja omaan talouteen liittyvät tunnetaidot ja valmiudet puhua rahasta.

Koulutusten ajankohdat:

Järjestämme kevään aikana kaksi koulutusta tunnetaidoista. Valitse sinua kiinnostavin tai tule mukaan molempiin! 

  1. Torstaina 18.4. klo 14–16 Tunteet ja hyvinvointi* 
  2. Tiistaina 23.4. klo 14–16 Tunteet ja hyvinvointi* 
  3. Torstaina 16.5. klo 14–16 Raha ja tunteet 

*Koulutusten sisältö on sama. Valitse sinulle sopivin ajankohta. 

Kouluttajina toimivat Lasten ja nuorten säätiön Anna Jussilainen, Linda Lopperi ja Anna-Liisa Parkkinen

Saat liittymislinkit sähköpostiisi ennen kutakin koulutusta. 

”Tykkään erityisen paljon Lasten ja nuorten säätiön koulutuksista siitä, että niihin on sisällytetty niin paljon käytännön harjoitteita. On vaikea ohjata harjoituksia omille opiskelijoille muutoin kuin itse kokemalla ne.

aiemmin koulutukseen osallistunut opettaja

Koulutukset ovat osallistujille maksuttomia, ja ne ovat osa Lasten ja nuorten säätiön Glow-ohjelman Taidot elämään -toimintaa. 

Lastensuojelu­laitoksessa asuvien nuorten elämä ja tulevaisuuden toiveet muotoutuivat virtuaaliseksi runoteokseksi

“Mul on kerrottavana oma tarina   
Mul on kerrottavana monta synkkää tarinaa   
Mut myös ihan jotain muut”  
– Ote nuoren kirjoittamasta tekstistä, Sanoita parempi maailma -runoteos 2023 

“Mä en oo koskaan tajunnut, että mä osaan tehdä jotain tällaista”, kertoi eräs lastensuojelulaitoksessa asuva nuori, kun hän osallistui Lasten ja nuorten säätiön järjestämään toimintaan. Toiminnan aikana nuoret kirjoittivat ammattitaiteilijoiden kanssa tekstejä omasta elämästään ja tulevaisuudestaan. 

Sanataiteeseen, kirjoittamiseen ja yhdessäoloon keskittyvissä työpajoissa nuoret vahvistivat hyvinvointiaan ja tulevaisuususkoaan. Vertaistukea nuoret saivat oman asumisyksikön muiden nuorten tekstejä kuulemalla sekä työpajoissa vierailleiden artisti-tubettaja Seksikäs-Suklaan ja näyttelijä-ohjaaja Pamela Tolan kertomista kasvutarinoista. 

Nuorten kirjoittamista teksteistä on nyt koostettu virtuaalinen runoteos, joka on avoin yleisölle. Teoksessa on esillä 26 nuorten kirjoittamaa tekstiä.  

Nuorten teksteistä muodostunut teos on koskettava, ajatuksia herättävä sukellus lastensuojelulaitoksissa asuvien nuorten elämään ja tulevaisuuden unelmiin. Teos purkaa kohderyhmään kohdistuvia stigmoja tuomalla nuorten oman äänen esiin. 

Kaikki runot ovat nuorten itsensä kirjoittamia, ja osa teksteistä sisältää voimakasta kielenkäyttöä. Nuoret saivat kirjoittaa omista ajatuksistaan ja itseään kiinnostavista aiheista.  

Taide tuo hyvinvointia ja auttaa ilmaisemaan ajatuksia 

Taiteen tekemisen avulla voi tutkia omia tunteita ja ajatuksia sekä kuvitella tulevaa. 

Sanataide ja kirjoittaminen ovat yksi itseilmaisun muoto. Kyky ilmaista itseään vahvistaa nuoren hyvinvointia ja tukee yhteiskuntaan kiinnittymistä. 

Teksteissä lastensuojelulaitoksessa asuvat nuoret kertovat omin sanoin elämästään, kokemuksistaan ja toiveistaan.  

“Runoteos on kokoelma eri-ikäisten ja vaihtelevista taustoista tulevien nuorten kirjoituksia. Kannustan jokaista aikuista pysähtymään hetkeksi tekstien äärelle. Voisiko nuorten kohtaamisesta oppia tekstien myötä jotain uutta?” sanoo projektipäällikkö Mari-Anne Arpiainen Lasten ja nuorten säätiöstä. 

Lisätietoja

Mari-Anne Arpiainen, projektipäällikkö

mari-anne.arpiainen@nuori.fi 

044 777 2604 

Mistä on kyse?

Sanoita parempi maailma -hankkeeseen osallistui 80 lastensuojelun piirissä olevaa nuorta Helsingissä, Kempeleessä, Oulussa, Turussa ja Vantaalla. Toimintaa toteutettiin Turun ja Vantaan kaupunkien, Pelastakaa lapset ry:n, Hoivatie Oy:n ja Humana Oy:n kanssa.  

Työpajoja ohjasivat seuraavat ammattitaiteilijat: rap-artisti Kalle Niskanen, (lava)runoilija ja sanataideohjaaja Juho Kuusi, rap-artisti ja yhteisöpedagogi Aleksi Salmela, sanataideohjaaja ja lastenkirjailija Veera Vähämaa sekä rap-artisti ja sanataideohjaaja Hanna Yli-Tepsa.  

Osa työpajoista toteutettiin yhdessä Kulttuuriosuuskunta ILMEen kanssa, jossa nuoria tukivat taidekasvattaja ja sanataideohjaaja Eerika Arposalo, kirjailija ja sanataideohjaaja Minna Mikkonen ja kuvallisten menetelmien taideohjaaja Martu Väisänen

Sanoita parempi maailma -hanke toteutettiin osana Lasten ja nuorten säätiön Glow-toimintaa

Nuoret haluavat vaikuttaa tulevaisuuteen ja siihen on tarjottava mahdollisuuksia

Tulevaisuusvallan voi tiivistää kysymykseen: kenellä on oikeus määritellä miltä yhteinen tulevaisuutemme tulisi näyttää?  

Kysymys on olennainen erityisesti nuorten näkökulmasta: voidaan perustellusti kysyä, saavatko nuoret tarpeeksi ääntään kuuluviin yhteiskunnallisella tasolla, kun keskustellaan tulevaisuudesta. 

Yhteistä hankettamme Arabian peruskoulun kanssa on nyt takana ensimmäisen lukukauden verran. Tärkeimpänä teemana on ollut, miten tulevaisuusvaltaa voitaisiin jakaa nuorille kouluissa. 

Erityisen tärkeää on oikeanlaisten olosuhteiden luominen sekä yhteinen virittäytyminen tutkittavien teemojen maailmaan. Tietoa ei voi kaataa ylhäältä alas valmiina vastauksina, vaan nuoret tulee nostaa tasavertaisiksi keskustelukumppaneiksi yhteisen tulevaisuusajattelun äärelle.  

Tulevaisuusvaltaa siirtyy nuorille, kun kasvattajat osaavat luopua omasta vallastaan 

Syksyn työskentelyssä korostui nuorten halu vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteen. Nuoria huolettivat isot yhteiskunnalliset teemat, kuten ilmastonmuutos ja sodat. Vaikuttamiskeinoikseen he kertoivat muun muassa somettamisen, aktivismin, mielenosoitukset, taiteen ja asioista puhumisen. 

Meidän aikuisten tulee tarjota tapoja, joilla nuoret voivat antaa muodon tärkeäksi kokemilleen aiheille.  

Arabian peruskoulussa käytössä oleva muotoilutyökalu toimi loistavasti empatiaan, kriittisyyteen ja luovuuteen rohkaisevana välineenä. Sen avulla nuoret suunnittelivat hankkeen syksyn työpajoissa kevätlukukaudeksi oppitunteja tulevaisuusvallasta.  

Nuoret nostivat eri oppiaineiden teemoiksi esimerkiksi kapitalismin historian, tulevaisuuden työelämän ja ammatit, oman mielenosoituksen järjestämisen sekä sen, millaisia kantaaottavia taideteoksia tulevaisuusvallasta voisi tehdä. 

Kenties keskeisin tekijä nuorten omat ajatukset mahdollistavassa tulevaisuuskasvatuksessa on kuitenkin kasvattajien kyky luopua omasta vallastaan. Se vaatii pedagogilta epävarmuuden sietämistä sekä kykyä muuttaa suunnitelmia lennossa. Lisäksi vallasta luopuminen on hereillä oloa, luottamuksen ilmapiirin luomista ja rohkaisemista siihen, että nuorten oma ääni kantaa ja kuuluu. 

Kirjoittaja on Tulevaisuuskoulussa taidekasvattajana työskentelevä Ilpo Rybatzki. Kirjoitus on osa Sitran rahoittamaa hanketta, joka toteutetaan Tulevaisuuskoulun ja Arabian peruskoulun yhteistyönä lukuvuonna 2023–2024. 

Tulevaisuuspäivää vietetään 15.3.2024 

Koulun kiireisessä arjessa tulevaisuuden pohtiminen jää usein taka-alalle. Yläkouluille suunnattu Tulevaisuuspäivä tarjoaa oivan mahdollisuuden keskittyä tulevaan ja innostua vaikuttamaan sen suuntaan. Ilmoittaudu mukaan Tulevaisuuspäivään: tulevaisuuskoulu.fi

Yläkoulun opettaja Marketta Hulkko-Lassila: ”Mitä nuoremmille tulevaisuusajattelua voi opettaa, sen parempi”

Peruskoulu on loistava paikka tulevaisuustaitojen kehittämiseen, sanoo Marketta Hulkko-Lassila, joka opettaa Nummen yhtenäiskoulussa yläkoulun historiaa, yhteiskuntaoppia ja äidinkieltä. Tämän vuoksi hän suoritti Tulevaisuuskoulun itseopiskelumateriaalin tulevaisuuslukutaidon vahvistamiseksi. 

Miksi sen vahvistaminen on tärkeää perus­koulussa? 

Peruskoulussa ei opiskella koulua varten, vaan valmistetaan nuoria tulevaan. Kuitenkin nuoret elävät tässä ja nyt. Samaan aikaan yhteiskunta polarisoituu ja sirpaloituu, ja monia meille tutuiksi tulleita asioita, kuten demokratiaa, kyseenalaistetaan. Myös työelämän murros mietityttää yläkoululaisia.

Minun tehtäväni opettajana on valmentaa nuoria ajattelemaan tulevaisuuttaan, ja siksi eri oppiaineisiin täytyy kytkeä tulevaisuusajattelua. 

Tulevaisuusajattelua tulee ehdottomasti vahvistaa jo peruskoulussa, koska se on yksi harvoista foorumeista koko yhteiskunnassa, missä erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten täytyy toimia ja pohtia asioita yhdessä. Siksi se antaa hedelmälliset lähtökohdat erilaisten näkökulmien hahmottamiseen ja mahdollisten tulevaisuuksien pohtimiseen.

Esimerkiksi lukiossa tai ammattioppilaitoksissa porukka on jo paljon valikoituneempaa, ja siksi tietyt lähtökohdat tai näkökulmat painottuvat. 

Mielestäni tulevaisuusajattelua kannattaisi tuoda jo alakouluun, koska pienet oppilaat ovat hirveän vastaanottavaisia ja estottomiakin. Heiltä voisi nousta vaikka minkälaisia visioita, jos he oppisivat ajattelemaan asiaa. Teineistä osa on aika konservatiivisia eivätkä he välttämättä aina kehtaa heittäytyä tällaiseen. 

Suoritit Tulevaisuus­koulun itseopiskelu­kurssin. Missä määrin tulevaisuus­ajattelu oli sinulle entuudestaan tuttua? 

Olin kerran aikaisemmin ollut koulutuksessa, jonka yhtenä puhujana oli tulevaisuudentutkija. Skenaarioajattelu oli minulle jossain määrin tuttua, mutta muuten en ollut tulevaisuusajatteluun paneutunut.  

Tulevaisuuslukutaidon käsite oli minulle uusi. Se tarkoittaa ymmärrystä siitä, miten ajatuksemme tulevasta vaikuttavat nykyhetkeen ja miten omat tekomme ja päätöksemme vaikuttavat tulevaan. 

Miksi suoritit itseopiskelu­kurssin? Oliko se vaativa? 

Kurssin suorittaminen oli helppoa, koska sen sai suorittaa omassa aikataulussa ja itselle sopivissa pätkissä. Toisaalta oli hyvä, että sille oli myös asetettu deadline. Näin homma tuli suoritettua. 

Kysymykset eivät aina olleet helppoja, mutta kurssi ei ollut vaikea. Se vaati itsensä tarkastelua, keskittymistä ja ajatustyötä. 

Mitä kurssista jäi käteen? 

Kurssilla käytiin läpi tulevaisuusajattelun peruslähtökohtia ja käsitteitä. Sain myös konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tulevaisuudesta voi puhua oppilaiden kanssa riittävän ymmärrettävästi. 

Sain vahvistuksen sille, että tulevaisuusajattelu täytyy nostaa opetuksessa entistä vahvemmin esiin. Oppilaiden tulee ymmärtää, että koulussa opeteltavat asiat palvelevat heidän omaa tulevaisuuttaan. 

Miten tulevaisuus­ajattelua sitten tuodaan konkreettisesti opetukseen? 

Tulevaisuusajattelulle ei välttämättä tarvitse suunnitella omia oppituntejaan. Olen itse ripotellut näkökulmaa spontaanisti eri oppiaineiden opetukseen. Se on ollut helppoa, kun tälle taajuudelle on kerran virittynyt. Millä tahansa tunnilla voi yhdeksi kysymykseksi heittää, että mitäs tälle asialle tapahtuu tulevaisuudessa, tai miten tämän asian tulisi muuttua.

Esimerkiksi yrittäjyyskurssilla olen kehottanut nuoria miettimään liikeideoita megatrendien kautta, ja kun yhteiskuntaopissa olemme käsitelleet perhemalleja, olemme myös pohtineet sitä, millaisia malleja meillä tulevaisuudessa voisi olla. 

Tulevaisuuslukutaidon vahvistaminen on niin tärkeää, että se pitäisi huomioida luokanopettajien koulutuksessa. Olen itse historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton hallituksessa, ja mietin, että tulevaisuuslukutaidon voisi tuoda koulutuspäivien teemaksi.

Toisaalta oppikirjailijoille pitäisi saada tästä täkyjä, ja opetussuunnitelmaankin tulevaisuuslukutaito pitäisi saada tuotua nykyistä vahvemmin. 

Artikkelin teksti: Anne Ventelä

Artikkelin kuva: kuvituskuva

Marketta Hulkko-Lassila työskentelee historian, yhteiskuntaopin ja äidinkielen opettajana Nummen yhtenäiskoulussa Hämeenlinnassa.

Tulevaisuus­päivää vietetään 15.3.2024 

Koulun kiireisessä arjessa tulevaisuuden pohtiminen jää usein taka-alalle. Yläkouluille suunnattu Tulevaisuuspäivä tarjoaa oivan mahdollisuuden keskittyä tulevaan ja innostua vaikuttamaan sen suuntaan. Ilmoittaudu mukaan Tulevaisuuspäivään: tulevaisuuskoulu.fi

Johannes "Hatsolo" Hattuselle breikkaaminen tarkoittaa hyvää meininkiä ja yhdessä tekemistä

“Ei se Suosikin lehtijutusta vielä auennut mitä se oli, mutta se herätti mielenkiinnon, että tommonen tanssiminen vois olla aika mageeta.” 

Elettiin 1990-luvun loppua, kun Johannes “Hatsolo” Hattunen luki breikistä ensimmäisen kerran. Samoihin aikoihin hip hop -kulttuuri sai Suomessa nostetta ja breikkareita alkoi näkyä myös jyväskyläläisissä discoissa. Hatsolo seurasi menoa kiinnostuneena etäältä, kunnes kokeili breikkaamista haparoiden huoneessaan ja lopulta rohkaistui ilmoittautumaan breikkitanssitunneille.

Vähitellen breikkaamisesta tuli tärkeä harrastus, lähes elämäntapa. Kun muut samanikäiset nuoret lähtivät jääkiekkotreeneihin, Hatsolo kavereineen kulutti Jyväskylän monitoimitalon keltaisen lattian, eli keltuaisen, pintaa tanssimalla. Kyse ei ollut aluksi rakkaudesta lajiin, vaan yhdessä tekemisestä – se oli jotain, mitä muut eivät tehneet! 

”Se vaan tuntui siltä, että tää on meidän juttu”, Hatsolo muistelee. 

Ei se kilpailu, vaan hyvä meininki 

Yleinen kiinnostus breikkausta kohtaan on kasvanut vuosien varrella, ja tulevana kesänä Pariisissa breikki on ensimmäistä kertaa olympialaji. Hatsolon breikkimatka kohti olympialaisia alkoi karsintakisoissa jo pari vuotta sitten, ja seuraavaksi olympiakuntoa testataan Hong Kongissa.  

“Nyt tuntuu siltä, jos tämä matka jää tähän, niin ei kauheasti harmita. Mahtavaa, että olen saanut kuljettua tämän reissun ja päässyt olemaan mukana.” 

Olympialaiset itsessään ei ole ollut Hatsolon unelma, vaan tie kohti niitä on rakentunut uran aikana. 

Tärkeää oli ennen kaikkea harrastaa kavereiden kanssa. Breikkaamiseen liittyvät unelmat kuitenkin kasvoivat sitä mukaa, kun omat taidot kehittyivät. Kun menestystä kisoissa tuli ensin Suomessa ja myöhemmin maailmalla, alkoi tuntua, että hommassa voisi olla mahdollisuuksia ammatiksi asti.  

“Yksi suuri unelma silloin oli, että voittaisin kisoja maailman parhaita vastaan.” 

Voittoja tuli, mutta myös tappioita. Jossain vaiheessa tuntui siltäkin, onko omassa tekemisessä jotakin vikaa – pitäisikö tehdä jotakin toisin?  

“Nyt olen taas löytänyt hyvää draivia tekemiseen, uskallan tehdä niin kuin huvittaa, enkä mieti tuomareita tai tulosta. Tärkeämpää mulle on olla messissä ja päästä itse tekemään.”  

Paluu keltaiselle lattialle 

Vuodesta 2018 lähtien Hatsolo on tehnyt Dreams-kouluvierailuja, joilla hän on valanut nuoriin uskoa siitä, että omaan juttuun uskominen kannattaa – varsinkin, jos tekeminen ei ole liian totista. Nuorilta saamansa palautteen perusteella Hatsolo onkin huolissaan siitä, että nykyään monen nuoren harrastaminen loppuu, kun paineet kasvavat tekemisen iloa suuremmiksi.

“Jos yritetään vain yhtä reittiä tehdä huippumenestyjiä, niin saatetaan samalla lannistaa se potentiaali, joka nuorissa harrastajissa on vielä kypsymässä. Lisäksi nuoret tarvitsevat nykyistä enemmän turvallisia tiloja harrastaa ja tavata kavereita”, hän sanoo. 

Kun Hatsolo taannoin palasi työnsä vuoksi Jyväskylään ja monitoimitalon keltuaiselle, siellä työskenteli edelleen samoja vahtimestareita, jotka suhtautuivat nuorten harrastamiseen kunnioittavasti. 

“Oli siistii päästä kiittää siitä, että he antoivat meidän treenata ja säilyttää mankkaa siellä, vaikka ne eivät varmasti tienneet, miksi me siellä nuohottiin lattioita”, hän naurahtaa.  

Nyt monitoimitalon keltuaista kuluttaa uusi jyväskyläläinen breikkarisukupolvi, joka seuraa Hatsolon ja muiden 1990-luvun nuorten jalanjälkiä. Kuka tietää vaikka olympialaisiin saakka!  

Lasten ja nuorten säätiö liputtaa unelmoinnin puolesta yhdessä Pohjola Vakuutuksen kanssa. Pohjola Vakuutus tukee Dreams-ohjelmamme suomenkielisiä kouluvierailuja. Osoitteessa dreams.fi  voit jättää yhteydenottopyynnön ja otamme sinuun yhteyttä, jos voimme tarjota Dreams-kouluvierailua alueellenne.

Kuuma, kuumempi peruna: raha! Nuorten kolme vinkkiä kestävään rahankäyttöön

Raha on monelle itsenäistymisen kynnyksellä olevalle nuorelle tärkeä ja ajankohtainen asia. Se mahdollistaa tulevaisuuden unelmien tavoittelun, ja sopiva määrä rahaa tuo vapautta elämään. Samalla rahaan voi liittyä ahdistusta, stressiä ja muita tunteita, jotka vaikuttavat taloudelliseen päätöksentekoon. 

Tuoko raha onnea vai huumaa? 

Eniten nuorten kiinnostusta herätti kysymys, tekeekö raha onnelliseksi. Raha tuo onnea, koska se mahdollistaa esimerkiksi harrastuksia, matkustelua ja palveluiden ja tavaroiden kuten pelikoneiden ja vaatteiden ostamista. Toisaalta raha ei tuo elämään sellaisia merkityksellisiä asioita kuin ystävät ja perhe. Raha voi kuitenkin edesauttaa esimerkiksi perheen perustamista mahdollistamalla oman kodin ja auton hankkimisen. 

Ostamisen lisäksi raha tuo onnellisuutta, koska sen avulla voi auttaa muita ja varmistaa läheisille ihmisille hyvinvointia. Lahjojen ostaminen läheisille voi aiheuttaa myös ristiriitaisia tunteita. Rikkautta tärkeämpää on oppia tuntemaan itsensä ja elää arvojen mukaista elämää:

”Mieti mitä haluat, miksi haluat, mitä arvostat, kuka olet?” (Ote nuoren rahatarinasta, Kuopio 2022)

”Kun on rahaa, perustarpeet ja turvallisuus on taattu. Mutta kun kaikki muukin on helposti saatavilla, saattaa iskeä päämäärätön olo.” (Ote nuoren rahatarinasta, Espoo 2021)

”Mielummin itken Mersussa kuin kadulla.” (Ote nuoren rahatarinasta, Nurmijärvi 2023)

Rahasta puhuminen on kuuma peruna

Raha ja ihmissuhteet liittyvät usein toisiinsa. Raha voi antaa mahdollisuuden viettää hauskaa aikaa yhdessä shoppaillen ja matkustaen, mutta se voi aiheuttaa myös riitaa ja kateutta suhteessa toisiin. Raha voi rikkoa ihmissuhteita ja aiheuttaa huolta ja ahdistusta, jos esimerkiksi kaveri ei maksakaan lainaamiaan rahoja takaisin. Liika raha voi tehdä ihmisestä ylimielisen.

Nuoret tekivät huomioita myös siitä, että rahaan liittyvät tarinat ympärillämme ovat vielä kovin yksipuolista. Sosiaalisessa mediassa on tyypillistä ’fleksata’ kuvilla lomareissuista ja hienoista vaatteista, mutta harvemmin kerrotaan sitä, miten raha näkyy meidän jokaisen arkielämässä:

”Me emme voi tietää mitä kuvan toisella puolella tapahtuu, jonka takia meidän ei koskaan pitäisi verrata omaa rahallista tilannetta niihin, jotka näämme sosiaalisessa mediassa. Meidän täytyy yhdessä tehdä töitä sen eteen, että sosiaalisessa mediassa voidaan keskustella avoimemmin rahallisista ongelmista ja jakaa rahallisuuden hyviä sekä huonoja puolia.” (Ote nuoren rahatarinasta, Joensuu 2021)

Rahaan liittyy paljon tabuja eli asioita, joista on vaikeaa tai sopimatonta puhua. On tärkeää saada keskustella rahasta itselle sopivalla tavalla ja myös päättää itse, mitä raha-asioistaan haluaa muille paljastaa:

”Mikä on sun palkka? Kuinka paljon oot velkaa? Mikä on sun vuokra? Mikä on sun rahatilanne? Paljonko sulla on rahaa? EN KERRO.” (Ote nuoren rahatarinasta, Espoo 2020)

Raha ja tulevaisuus

Tarinoiden keksiminen antaa mahdollisuuden kuvitella erilaisia versioita omasta ja maailman tulevaisuudesta. Nuorten omassa tulevaisuudessa raha mahdollistaisi perheen perustamisen, harrastukset tai äkkirikastumisen mukanaan tuoman luksuselämän. Raha auttaa elämään omannäköistä elämää, mutta suurelle osalle nuorista raha ei ole itseisarvo:

”2040 Rahaa on sopivasti / olen itsenäinen. / omassa on kodissa piha terassi / olen vapaa ja tyytyväinen” (Ote nuoren rahatarinasta, Kuopio 2020)

Moni nuori innostui myös pohtimaan, miltä tulevaisuus näyttäisi, jos raha katoaisi maailmasta. Kun ei olisi enää rikkaita ja köyhiä ja varallisuus ei enää määrittäisi ihmisen arvokkuutta ja asemaa, maailma voisi olla yhdenvertaisempi paikka. Toisaalta nuoret pohtivat myös kaaosta ja turvattomuutta, jota rahan katoaminen aiheuttaisi yhteiskunnassa. Raha on ihmisten luoma käytännöllinen sopimus, joka on lopulta vaikkapa vaihtokauppaa helpompi tapa jakaa tavaroita ja palveluita.

”Luultavasti ihmiset keksisivät rahan uudelleen. Koko yhteiskunta toimii rahan avulla. Hassua miten raha on vain pelkkää paperia ja silti se on niin arvokasta.” (Ote nuoren rahatarinasta, Espoo 2021)

Käytä rahaa vastuullisesti – nappaa talteen nuorten parhaat rahavinkit

Nuoret jakoivat runsaasti ajatuksiaan rahan järkevästä käytöstä. Rahan vastuullinen kuluttaminen liittyy sekä oman talouden pitämiseen tasapainossa että omien kulutustottumusten vaikutuksiin lähiympäristöön ja koko maailmaan. 

Rahan saaminen voi aiheuttaa huuman ja innostuksen tunteita, mutta impulsiivinen rahankäyttö johtaa ongelmiin. Nuoret ehdottivat ratkaisuksi muun muassa ennakointia, budjetointia, harkitsemista ja kierrätystä. Tarpeettoman tavaran ostaminen voi tuoda hetken mielihyvän muttei pitkäaikaista hyvinvointia:

”Älä osta turhaa tavaraa mitä et aio oikeasti käyttää. Sitten kun on liikaa tavaraa niin millään ei ole enää arvoa.” (Ote nuoren rahatarinasta, Joensuu 2021)

Nuorten vinkit rahankäyttöön:

”Laita aivot käyntiin” – seuraa rahankäyttöäsi

  • Selvitä, paljonko rahaa tulee ja menee: ”Pidä kalenteria rahan käytöstä ja luokittele ne viikon lopussa turhaan ja tarpeelliseen ja harkitse ensi kerran”.
  • Suunnittele rahan käyttöä eli tee budjetti: ”Aina 50 % säästöön, 10 % sun rahasta niihin asioihin mitä haluat ja 40 % niihin mitä tarvit”.

”Säästä valkoinen seteli mustan päivän varalle” – säästäminen tuo mahdollisuuksia tulevaisuuteen

  • Mieti tavoitteet.
  • Perusta säästötili.
  • Säästä säännöllisesti: kerran viikossa/kuukaudessa tai heti tietty prosentti tuloista.
  • Säästämisen ei tarvitse olla vaikeaa tai ryppyotsaista: ”Ei oo diippii säästä vaa”.

”Nauti fiksusti” – harkitse ostoksiasi

  • Käytä rahaa siihen, mikä on sinulle tärkeää ja hyödyllistä. Älä osta miellyttääksesi muita.
  • Vertaa hintoja eri kaupoista ja nettisivuilta. Vertaile kilohintoja. Tutki, miksi sama tai samankaltainen tuote on saatavilla eri hintaan. Onko halvin tai kallein aina paras?
  • ”Aina ei tarvitse rahaa pitääkseen hauskaa.”
  • “Harkitse isoja ostoksia ainakin päivän.”
  • “Jos ei mahu taskuun tai voi syödä, älä osta.”
  • ”Poistu mukavuusalueelta, jos haluat jonkun tosi kalliin jutun”

“Jos sulla on mielessä joku asia minkä sä haluut joskus omistaa, kirjoita se ylös älä unoha sitä ja ala tekee sille asialle jotai niin voit olla ylpeä jostain edes kerran elämässä.”

Työpajaan osallistunut nuori

Katso nuorten rahatarinoita YouTubessa:

Katso lisää nuorten raha-aiheisia digitarinoita YouTube-soittolistalta. Jos soittolistan upotus ei näy, voit avata sen uudessa välilehdessä tästä.

Vuosina 2020–2023 toteutetussa Kestävä rahasuhde -hankkeessa nuoret käsittelivät raha-aiheita digitarinan keinoin. Hankkeen aikana 468 nuorta käsikirjoitti, tuotti ja editoi yhteensä 238 video- tai kuunnelmamuotoista digitarinaa, jotka toivat esiin monia erilaisia rahaan liittyviä näkökulmia. Hankkeen toimintaa rahoittivat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ja yrityskumppanimme Danske Bank. Kehittämishankkeen päätyttyä nuorten rahatarinatyöpajat ja opettajien koulutukset jatkuvat osana Taidot elämään -toimintaa.

Ohjaajakoulutus antoi mahdollisuuden tutustua koulun arkeen ja työkaluja erilaisten nuorten kohtaamiseen

Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta ammatilliseksi opettajaksi valmistunut Ella Roström osallistui Taidot elämään -koulutukseen keväällä 2023. Hän halusi mukaan koulutukseen, koska on aikaisemmin työskennellyt nuorten parissa työllisyyspalveluissa ja halusi nyt päästä tutustumaan oppilaitoksen arkeen.  

Korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu Taidot elämään -ohjaajakoulutus sisältää luentoja ja käytännön harjoituksia sekä ohjaustunnin suunnittelemisen ja toteuttamisen TUVA-ryhmille yhdessä työparin kanssa. 

Ohjaustunnilla opiskelijat käsittelevät TUVA-ryhmien nuorten kanssa itsetuntemukseen, omiin vahvuuksiin ja vuorovaikutukseen liittyviä taitoja. 

Koulutuksen osallistujat oppivat esimerkiksi ryhmäyttämistä, kun he toimivat muiden alojen opiskelijoiden kanssa. Tämä antaa arvokasta kokemusta monialaisesta yhteistyöstä. 

”Opin ymmärtämään, millaisesta näkökulmasta sosionomit ja opettajat koulun arkea ja opetusta katsovat”, Roström kertoo. 

Hän kertoo, että tekemällä ensin itse erilaisia harjoituksia ja tehtäviä saa kokemuksen, miltä ne itsestä tuntuvat. Esimerkiksi yhteisissä keskusteluissa pohdittiin, miksi harjoitus tuntuu toisesta erilaiselta kuin toiselle, ja tätä kautta myös sitä, mitä tunteita nuoret TUVA-ryhmässä voivat tuntea. 

Roström nostaa esiin myös, kuinka tärkeää tiimityöskentely on. Se luo monipuolisempia ja avarampia ajatuksia työhön kuin yksin ohjatessa. TUVA-ryhmän ohjaustunnilla yhteistyön taitoja hiottiin ryhmän oman ohjaajan, opiskelijatyöparin ja nuorten kanssa. 

Omaa työpariaan Roström kehuu. Tämän rauhallinen työskentelytapa auttoi pohtimaan omaakin tapaa ohjata. 

”Reflektoimme paljon omaa ohjaustapaa työparin kanssa. Lastensuojelussa työskentelevä sosionomiksi opiskeleva työparini oli aivan ihana. Hän oli todella rauhallinen ja tasainen”, Roström sanoo. 

Purkutilanteet yhdessä parin kanssa ohjausten jälkeen olivat tärkeitä. 

“En tiedä olisinko muuten osannut kiinnittää huomiota omaan ohjausrytmiini ja sopeuttaa sitä sekä nuorten ryhmään että työpariin.” 

Nuorten erilaiset taustat vaikuttavat ohjaamiseen 

Koulutus vahvisti Roströmin käsitystä siitä, että ohjaajan tehtävä on kuunnella nuorten näkemyksiä ja luottaa heidän kykyihinsä. Ohjaajan on tärkeää arvostaa nuoren omaa mielipidettä ja tehdä sille tilaa. 

TUVA-koulutuksessa opiskelevat nuoret ovat opiskeluissaan nivelvaiheessa. Roström kertoo saaneensa koulutuksen myötä lisää ymmärrystä ja tukea tällaisten nuorten ohjaamiseen. Hän mainitsee esimerkiksi sen, miten erilaiset haastavat elämäntilanteet vaikuttavat nuorten päätöksentekoon ja saattavat estää unelmointia ja asettaa rajoja sille, minne mennä seuraavaksi.  

Hän kiittelee, kuinka hyvin koulutuksessa tuotiin esille erilaisten oppimisvaikeuksien ja neuropsykologisten haasteiden tuomat vaikutukset nuorten ohjaamisessa. 

Nuoret imevät tietoa uramahdollisuuksista, heitä kiinnostaa työelämä, siitä saatu palkka ja eteenpäin meneminen.  

”Nuorta kannattaa kannustaa lähtemään rohkeasti johonkin suuntaan, sillä valittua suuntaa voi aina myös vaihtaa”, Roström toteaa. 

“On tärkeä päästä pohtimaan, millainen ryhmänohjaaja itse on” 

Taidot elämään -työpajan ohjaus oli Roströmille ihana kokemus. Hän on todella tyytyväinen, että lähti mukaan kokemaan nuorten arkea koulumaailmassa ja kertoo saaneensa siitä itselleen ajatuksia ja työkaluja oman työn kehittämiseen. 

Roström kertoo, että nuoret toimivat ryhmänä hienosti ja pohtivat aidosti omaa elämäänsä keskusteluissa. Ohjatessa näki, miten nuorilla heräsi ajatuksia, kun he heittäytyivät keskusteluun.  

Hän suosittelee toimintaa muille opiskelijoille, jotka toivovat työskentelevänsä nuorten parissa tulevaisuudessa. 

”Koulutuksesta saa ajatuksia ja konkreettisia oppeja oman ohjaajuuden työstämiseen. On tärkeää päästä pohtimaan, millainen on itse ohjaajana tai opettajana”, hän pohtii. 

Hän vinkkaa tulevia ohjauskoulutuksen suorittavia korkeakouluopiskelijoita lähtemään mukaan avoimin mielin omina itsenään ja kuuntelemaan nuoria. 

Nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen ei tarvitse lähteä tyhjin käsin. Taidot elämään -ohjauskoulutuksessa osallistujien käytössä on laaja materiaalikokonaisuus, joka sisältää vinkkejä ja valmiita työpajasisältöjä ohjaustunnin pitämiseen. Kokonaisuuden avulla koulutuksen osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat tuntikokonaisuuden TUVA-ryhmän nuorille. 

”Materiaalit olivat kattavat, mutta antoivat samalla tilaa myös meidän omalle ajattelullemme ja suunnittelulle”, Roström kertoo. 

Työskentely nuorten kanssa oli antoisaa ja antoi eväitä tulevaan työelämään.  

“Nuorten aidot reaktiot olivat ihania ja mieleenpainuvia”, Roström kehuu. 

Habibi Hashmatullahin elämä jatkui valmentavista opinnoista lempiammattiin

”Kun osallistuin itse työpajaan, olin kuvaamassa ja hoitamassa tekniikkaa. Ryhmänä työskentelimme yhdessä suunnittelun ja käsikirjotuksen parissa. Pirkanmaan elokuvakeskuksen (PEK) Pirkko Uitto ja Kimmo Nurminen olivat ohjaamassa meitä. Opettajani Sari Maaninka auttoi minua paljon Valma-opinnoissa, että pääsin eteenpäin ja sain opiskelupaikan. On upea fiilis, että nyt voin olla oman opettajani kollegana.  

Työpajan aikana minulle heräsi vahva tunne, että elämä jatkuisi tästä lempiammattiin. Opettaja ehdotti minulle media-alan ammattiopintoja, ja pääsin heti sisään. Tästä kaikki alkoi uudestaan. Opintoihini kuuluvan työharjoittelun kautta päädyin suorittamaan tutkintoni loppuun oppisopimuksella Pirkanmaan elokuvakeskuksella. Nyt olen valmistunut ja työt jatkuvat PEKissä.  

Media-ala on aina ollut unelmani. Olen aikaisemmin ollut kansainvälisessä tv-yhtiössä töissä. PEKissä tein alun perin Pirkon kanssa töitä kiertue-elokuvateatteri Filmipyörässä. Työnantajamme Juice eli Jukka-Pekka Laakso ehdotti, että lähtisin Pirkon kaveriksi Taidot elämään -työpajoihin, ja oli tosi kiva päästä mukaan. Tämä työ on kiinnostavaa, koska pääsen näyttämään ja opettamaan nuorille erilaisia taitoja. Tulevaisuudessa haluan jatkaa töitä PEKillä ja Pirkon työparina.  

Omat kokemukset auttoivat hyppäämään taiteilijaohjaajan saappaisiin  

Minulle heräsi heti hyvä fiilis ohjaamisesta. Alku oli tietysti jännittävää, kun kaikki oli kaikille vähän uutta ja työskentelin itse nuorten kanssa ensimmäistä kertaa. Mietin, miten saisimme nuoret toimimaan yhdessä. Jännitin myös, riittäisikö aika lyhytelokuvan valmistamiseen. Ajatukset muuttuivat nopeasti, kun nuorten kanssa meni hyvin. Lopulta kaikki oli helppoa. 

Pirkon työparina on ollut hyvä tehdä töitä, koska hän on kokenut ammattilainen ja meidän yhteispelimme toimii kivasti. Tehtävänjako välillämme selvisi nopeasti: minä hoidan enemmän tekniikkaa ja Pirkko vastaa elokuvan ohjaamisesta. On ollut helppoa opettaa kuvauskaluston tekniikkaa muille, koska olen itsekin osallistunut aiemmin työpajaan. 

”Oman kokemukseni kautta tiedän, että tällaisella työpajalla voi olla iso merkitys nuoren elämässä”

Tyypillisenä työpajapäivänä teemme ensin jonkin lämmittelyleikin, jonka jälkeen siirrymme käsikirjoituksen ja kuvauspaikkojen suunnitteluun. Varsinainen kuvaaminen tapahtuu työpajan loppupuolella. Nyt syksyn ryhmässä nuoret osasivat paljon itse jo valmiiksi ja ottivat nopeasti koppia tekemisestä. 

Tärkein oppi on ollut, miten saada yhteistyö toimimaan, että tulee hyvä prosessi ja lopputulos. Aina on jotain uutta opittavaa. Oman kokemukseni kautta tiedän, että tällaisella työpajalla voi olla iso merkitys nuoren elämässä. Työpajassa nuoret saavat tutustua alaan ja syventää omaa kiinnostustaan media-alaa kohtaan. He voivat saada kokemuksen siitä, mitä haluaisivat tehdä tulevaisuudessa.   

Tulevaisuuttaan pohtiville nuorille toivotan tsemppiä opiskeluun ja rohkeutta hakeutua itseä kiinnostavan ammatin pariin! Ei kannata hakea alaa, joka ei kiinnosta. Tuva on hyvä paikka miettiä, mitä tulevaisuudessa haluaa opiskella.”

Katso nuorten tekemä lyhytelokuva:

Lyhytelokuvan ovat tehneet Tampereen seudun ammattiopisto Tredun TUVA-opiskelijat syksyllä 2023. Lyhytelokuvatyöpaja on tehty yhteistyössä Pirkanmaan elokuvakeskuksen kanssa, ja sen ohjasivat taiteilijaohjaajat Pirkko Uitto ja Habibi Hashmatullah.

Webinaari: Koulujen ja oppilaitosten johtaminen ekologisen jälleenrakennuksen maailmassa

Ekologisen jälleenrakennuksen toteuttamisessa kasvatuksella ja koulutuksella on tärkeä rooli. Niiden kautta voidaan lisätä ihmisten tietoisuutta elämämme planetaarisista reunaehdoista, uudistaa maailmankuvamme ja elämäntapaamme sekä vahvistaa taitoja osallistua kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.  

Webinaarissa perehdytään siihen, miten ekologinen jälleenrakennus haastaa koulujen ja oppilaitosten johtamista ja toimintakulttuuria. Miltä näyttää oppimisen ja koulutuksen tulevaisuus ekologisen jälleenrakennuksen maailmassa? 

Tulevaisuuskoulu järjestää perusopetuksen ja toisen asteen rehtoreille maksuttoman webinaarin, jossa tarkastellaan rehtoreiden ja johtamisen mahdollisuuksia vastata ekologisen jälleenrakennuksen haasteisiin. 

Webinaarin huippuasiantuntijoina toimivat Sitran ennakoinnin johtava asiantuntija, tulevaisuudentutkimuksen dosentti Mikko Dufva, OKKA-säätiön suunnittelupäällikkö Erkka Laininen ja Tulevaisuuskoulun perustaja, tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää.

Lisäksi kuulet Tulevaisuuskoulun valmennusohjelmaan osallistuneiden rehtoreiden kokemuksia siitä, kuinka he ovat johtaneet toimintakulttuurin muutosta omassa työpaikassaan. 

Webinaari on osa Tulevaisuuskoulun ekologisen jälleenrakennuksen johtamisvalmennusta. Valmennusta rahoittaa Opetushallitus.  

Lisätietoja:

Paula Tyrväinen

Tulevaisuuskoulun ohjelmapäällikkö

paula.tyrvainen@nuori.fi

Webinaarin puhujat:

Mikko Dufva, ennakoinnin johtava asiantuntija (Sitra), tulevaisuudentutkimuksen dosentti

Mikko Dufva on Sitran tulevaisuusasiantuntija ja tulevaisuudentutkimuksen dosentti Aalto-yliopistossa. Hän tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja, niiden välisiä jännitteitä ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia. Lisäksi hän pyrkii tunnistamaan ei-ilmeisiä, mutta tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita. Mikolla on laaja kokemus ennakoinnista ja hän on väitellyt tekniikan tohtoriksi tulevaisuutta koskevan tiedon tuottamisesta ja systeemisestä ennakoinnista. 

Hän tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja, niiden välisiä jännitteitä ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia. Lisäksi hän pyrkii tunnistamaan ei-ilmeisiä, mutta tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita. Mikolla on laaja kokemus ennakoinnista ja hän on väitellyt tekniikan tohtoriksi tulevaisuutta koskevan tiedon tuottamisesta ja systeemisestä ennakoinnista.   

Erkka Laininen, suunnittelupäällikkö (OKKA-säätiö)

Erkka Lainisella on 20 vuoden kokemus opetusalan kestävyysasioiden kehittämisestä ja opettajien täydennyskoulutuksesta. Hän vastaa Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnista ja on kirjoittanut useita tutkimusartikkeleita uudistavasta oppimisesta. Parhaillaan hän kehittää oppilaitosten kestävän tulevaisuuden indikaattoreita, joilla tarkastellaan, miten oppilaitos voi kehittyä tulevaisuutta ennakoivaksi ja yhteiskuntaa uudistavaksi muutosagentiksi. 

Otto Tähkäpää, Tulevaisuuskoulun perustaja ja tulevaisuudentutkija

Otto Tähkäpää on kansainvälisestikin palkittu tulevaisuusasiantuntija, joka on kouluttanut peruskoulun, lukion, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön henkilöstöä tulevaisuudentutkimuksen, ennakoinnin ja kestävän tulevaisuuden teemoihin lukuisissa koulutuksissa, työpajoissa ja kursseilla. 

Ota koppi megatrendeistä! -webinaarisarja opinto-ohjaajille

Tulevaisuuskoulu järjestää kolme webinaaria perusopetuksen ja toisen asteen opinto-ohjaajille lukuvuonna 2023–2024.  

Kussakin webinaarissa pääset tutustumaan yhteen megatrendiin: ekologiseen jälleenrakennukseen, tekoälyyn ja digitalisaatioon sekä väestön ikääntymiseen. Valitse kiinnostavin tai tule mukaan kaikkiin! Webinaarit ovat maksuttomia osallistujalle.

Webinaarien ajankohdat ja aiheet:

Perjantaina 9.2.2024 klo 9–11: Väestön ikääntyminen 

Väestön ikääntyminen on maailmanlaajuinen megatrendi. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa elämme maapallolla, jossa asuu enemmän ikäihmisiä kuin lapsia. Miten tämä väestön ikääntyminen muuttaa yhteiskuntaamme ja työelämää? 

Webinaarin asiantuntija: Jenni Simonen, e2 Tutkimuksen johtaja

Menneet webinaarit:

Perjantaina 24.11.2023 klo 9–11: Ekologinen jälleenrakennus 

Ekologinen jälleenrakennus on tulevaisuutemme tärkein megatrendi. Tarvitsemme tavan mukauttaa elämämme yhden planeetan rajoihin. Webinaarissa tutustut siihen, miten tämä megatrendi vaikuttaa työn ja työelämän sekä oppimisen ja osaamisen tulevaisuuksiin. 

Webinaarin asiantuntijapuhujat:

  • Paavo Järvensivu, BIOS-tutkimusryhmän tutkija
  • Sara Peltola, väitöskirjatutkija ja yliopiston opettaja
  • Otto Tähkäpää, Tulevaisuuskoulun perustaja ja tulevaisuudentutkija

Perjantaina 19.1.2024 klo 9–11: Tekoäly ja digitalisaatio 

Webinaarissa pureudutaan siihen, miten tekoäly ja digitalisaatio vaikuttavat työhön ja työelämään. Viekö tekoäly nuorilta työt? Vyöryykö digitalisaatio päälle hyökyaaltona vai voiko työn tulevaisuuksiin vaikuttaa? 

Webinaarin asiantuntijapuhujat:

  • aivotutkija ja professori Minna Huotilainen
  • tekoälyprofessori Teemu Roos

Webinaarit ovat osa Tulevaisuuskoulun Tarjolla tulevaisuuksia -verkkokoulutusta, jota rahoittaa Opetushallitus. 

Lisätietoja:

Paula Tyrväinen

ohjelmapäällikkö, Tulevaisuuskoulu

paula.tyrvainen@nuori.fi

040 530 2988