Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee uskoa tulevaisuuteen

Elämme poikkeuksellista aikaa. Esimerkiksi lääketieteessä tehdään läpimurtoja päivittäin, teknologia kehittyy käsittämättömällä vauhdilla ja ihmiskunnalla on osaamista enemmän kuin koskaan. Silti olemme tilanteessa, jossa hiipuvasta tulevaisuususkosta ja aikuisten toimintaan liittyvästä pessimismistä on tullut nuorten sukupolvikokemus. Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta toivottomuuden tilalle syntyy toivoa paremmasta tulevaisuudesta. 

Nuoret ovat eläneet viimeiset vuodet niin sanotun kolmoiskriisin myllerryksessä. Ilmastokriisi etenee kovaa vauhtia, koronapandemian aikaiset rajoitukset heikensivät nuorten hyvinvoinnin historiallisen matalalle tasolle (Nuorisobarometri 2021) ja kohta jo kaksi vuotta kestänyt Venäjän käynnistämä hyökkäyssota on johtanut tilanteeseen, jossa sodan uhka on suurin nuorten suurin huolenaihe (Lasten ja nuorten säätiö 2022). 

Kasvavan epävarmuuden maailmassa on myönteistä, että nuoret kykenevät sopeutumaan muutoksiin varsin hyvin (Nuorisobarometri 2022). Vahva resilienssi on varmasti lieventänyt kolmoiskriisin vaikutusta siihen, miltä nuorten oma tulevaisuus näyttää. Sen sijaan, maailman tulevaisuus näyttää nuorista hyvinkin huolestuttavalta (ks. esim. Nuorisobarometri 2021 ja Lasten ja nuorten säätiö 2022).

Tarvitaan toivoa ja kokemusta siitä, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa 

On hätkähdyttävää, että alle puolet nuorista uskoo ihmiskunnan kykyyn ja haluun ratkaista aikamme isoimpia ongelmia (Lasten ja nuorten säätiö 2022). Lisäksi nuoret kokevat, että heillä itsellään ei ole riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan. Nuorten luottamus keskeisiin instituutioihin ja poliittisiin puolueisiin on laskenut hälyttävälle tasolle (Kansalaispulssi, syyskuu 2023). Herää kysymys: miltä yhteiskuntamme näyttäisikään, jos nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen olisi yhteisesti jaettu päämäärä? 

Käynnissä olevat kriisit ovat luonteeltaan vaikeita ja vaikutuksiltaan valtavia. Tästä huolimatta on syytä olla toiveikas. Ihmiskunnalla enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan ennen keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi. Maailmassa tapahtuu paljon hyvää, mutta se jää kriisien jalkoihin. Myönteinen kehitys ja sen tuoma toivo tulisi tehdä näkyväksi. Meidän kaikkien – järjestöjen, vanhempien, opettajien, puolueiden ja yritysten – on otettava aktiivinen rooli varmistaaksemme, että nuorillamme on valoisa ja toiveikas tulevaisuus. 

Epävarmassa maailmassa tarvitaan toivoa ja kokemusta siitä, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Tämän eteen teemme työtä Lasten ja nuorten säätiössä kymmenien kumppaniemme kanssa. Tänä vuonna toimintaamme osallistuu jo yli 100 000 lasta ja nuorta. Tervetuloa mukaan! 

Tee lahjoitus nyt

”Tulevaisuus on pelottava, mutta onneksi sitä voi itse muokata parempaan suuntaan jo nyt.”

Lasten ja nuorten säätiön kyselyyn vastannut nuori (”Toiveikas ja pelottava” – selvitys nuorten tulevaisuususkosta 2022)

Lähteet:

Lasten ja nuorten säätiö, 2022: ”Toiveikas ja pelottava” – selvitys nuorten tulevaisuus­uskosta

Nuorisobarometri, 2021: Nuorten tyytyväisyys elämään Nuorisobarometrien mittaushistorian matalimmalla tasolla

Nuorisobarometri, 2022

Read Hour innosti yli 1000 päiväkotia ja koulua mukaan lukemaan ympäri Suomen

”Read Hourin tavoitteena on innostaa lapset ja nuoret lukemaan. Aiemmista vuosista poiketen tuotimme tällä kertaa lukuiloa tuovan materiaalikokonaisuuden koulujen lisäksi myös erikseen päiväkodeille, jotta tavoittaisimme kohderyhmän laajasti. Olemme iloisia, että Read Hourin viettoa varten tehdyt materiaalit otettiin innolla vastaan”, sanoo Lasten ja nuorten säätiön ohjelmapäällikkö Heidi Enbacka. 

Read Houria vietettiin päiväkodeissa ja kouluissa – lukuilon materiaalit yhä käytettävänä

Ennakkoon Read Houriin ilmoittautui yhteensä yli 1000 päiväkotia sekä ala- ja yläkoulua ympäri Suomen. Ilmoittautumisia saapui yli 200 paikkakunnalta aina Utsjoelta Hankoon. Opettajiensa ja kasvattajiensa kanssa ennätykselliset yli 60 000 lasta ja nuorta osallistui Read Houriin. 

Kampanjan nettisivuilla vierailtiin kymmeniä tuhansia kertoja ja suosituimpia sisältöjä olivat päiväkotien ja alakoulujen materiaalit. Päiväkotien materiaalilataukset vastasivat ilmoittautuneiden opettajien määrää, kun taas alakouluissa materiaalin pariin löydettiin selvästi monesta eri kanavasta. Alakoulun materiaalin lataukset olivat kymmenkertaiset etukäteen ilmoittautuneihin verraten.  

Kaikki materiaalit ovat yhä maksutta saatavilla osoitteessa readhour.fi. Ne sopivat mainiosti varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen opetukseen myös kampanja-ajan jälkeen lukuiloa nostattamaan. Myös kampanjan iloksi kootut lukuvinkit ovat yhä esillä. 

Tutustu materiaaleihin: 

Lukujengin kieliseikkailu sisältää tarinan ja tehtäviä alle kouluikäisille. Kaikki materiaali on saatavilla viidellä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, koltansaameksi ja inarinsaameksi: 

Alakoulun oppitunnille kehitetty materiaalikokonaisuus keskittyy Tove Janssonin Kertomus näkymättömästä lapsesta -tarinaan. Tarinan ja toiminnallisia tehtäviä sisältävä kokonaisuus yhdistää lukemisen ja tunnetaidot. 

Yläkoululaisille tuotetuissa lukuvinkkivideoissa nuoret esittelevät kirjoja muille nuorille. Videoita voi katsoa itsekseen tai opettajan ohjaamalla oppitunnilla.

Päiväkotien ja koulujen lisäksi myös lukuisat kirjastot olivat mukana järjestämässä Read Houria esimerkiksi satutuokioiden ja lukuvinkkihyllyjen merkeissä. Sosiaalisessa mediassa #ReadHour innosti mukaan erilaisia lukijoita pohtimaan omia suosikkeja lasten ja nuorten kirjallisuuden parista. Read Hour näkyi ja kuului myös katukuvassa, mediassa, sosiaalisessa mediassa, radiossa ja televisiossa. 

Read Hourin pääyhteistyökumppanit vuonna 2023 olivat Moomin Characters ja Otava. Kampanjaa tukivat Svenska kulturfonden, Opetushallitus, Svenska folkskolans vänner, Lisi Wahls Stiftelse ja Storytel.  

Materiaalien tuotannossa olivat mukana Lukukeskus, Seinäjoen kaupunginkirjasto Erte ja Saamelaiskäräjät. Kampanjan näkyvyyttä olivat mahdollistamassa Alma Media, Mediateko, Sanoma ja Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto. 

Read Hour kiinnostaa myös Suomen ulkopuolella

Suomesta lähtöisin oleva Read Hour innosti lukemaan myös muissa maissa: 

  • Ruotsissa Läsrörelsen värväsi kampanjaan mukaan satoja lukevia esikuvia, kuten pääministeri Ulf Kristerssonin, 10-vuotiaan kirjavideontekijän Sepenta Sarhadin sekä Bamse-sarjakuvahahmon.   
  • Norjassa Foreningen !les koordinoi eri tapahtumia, muun muassa lukutuokioita pienoiskirjastoiksi muutettujen vanhojen puhelinkoppien yhteydessä. 
  • Tanska vietti Read Houria ensimmäisen kerran. Maan julkiset kirjastot haastoivat mukaan paikalliset kirjastot, koulut ja päiväkodit viettämään tuntia lukemisen parissa. 
  • Suomen Viron-instituutti haastoi Virossa lukemaan sosiaalisen median kautta. Lisäksi Tartossa ja Tallinnassa kirjastot jalkautuivat julkisiin paikkoihin tarjoamaan luettavaa jokaiselle tunnin ajaksi. 
  • Read Hourin pääyhteistyökumppani Moomin Characters näkyi isosti myös Isossa-Britanniassa, jossa kampanjan aikana järjestettiin teemaan liittyviä tapahtumia ja kilpailuja. Tempaukset koordinoi Riot Communications. 

Lisätietoja:

Heidi Enbacka 

ohjelmapäällikkö 

heidi.enbacka@nuori.fi 

040 131 9185

Näyttelykiertue: Sanoita parempi maailma 28.8.–10.12.2023

Tekstejä ovat tuottaneet 13–17-vuotiaat nuoret Helsingistä, Vantaalta, Turusta, Kempeleeltä ja Oulusta. Nuoret osallistuivat vuosina 2021–2023 ammattilaisten ohjaamiin rap- ja kirjoitustyöpajoihin. Kirjoituksillaan nuoret päästävät meidät kurkistamaan ajatuksiinsa ja omaan elämäänsä. 

Kaikki näyttelyt ovat maksuttomia. 

Näyttelyn ajankohdat ja paikkakunnat:  

28.8.–17.9.2023 Espoo: Entressen kirjasto Valatori-näyttelyseinä 

2.–31.10.2023 Kempele: Kempeleen kirjasto 

4.10.–2.11.2023 Turku: Terveystalo Pulssin katugalleria 

1.–27.11.2023 Helsinki: Kalasataman Vapaakaupungin Olohuone (Kauppakeskus Redi) 

4.– 10.12.2023 Helsinki: Katugalleria Mutteri 

Mukana työpajoja ohjaamassa ovat olleet

  • Kalle Niskanen, rap-artisti
  • Juho Kuusi, (lava)runoilija ja sanataideohjaaja
  • Aleksi Salmela, rap-artisti ja yhteisöpedagogi
  • Veera Vähämaa, sanataideohjaaja ja lastenkirjailija ja
  • Hanna Yli-Tepsa, sanataideohjaaja ja rap-artisti.

Osa työpajoista toteutettiin yhdessä Kulttuuriosuuskunta ILMEen kanssa, jossa nuoria tukivat tanssija ja tanssipedagogi Eerika Arposalo, kirjailija ja sanataideohjaaja Minna Mikkonen ja kuvallisten menetelmien taideohjaaja Martu Väisänen. 

Näyttelykiertue on osa Lasten ja nuorten säätiön Sanoita parempi maailma -hanketta. Hanketta rahoittaa STEA. 

Lisätietoja: 

Mari-Anne Arpiainen.

Mari-Anne Arpiainen

mari-anne.arpiainen@nuori.fi

044 777 2604

Liisi Virta

liisi.virta@nuori.fi

040 707 7763

Read Hour nostattaa lukuiloa 8. syyskuuta

Read Hour kannustaa lapsia ja nuoria lukemaan tarjoamalla lukuvinkkejä sekä iloisia hetkiä tarinoiden parissa. Lukemiseen usein liitetyn hyöty- ja huolipuheen sijaan Read Hour nostaa esille lukemisen ilon.

”Tiedämme esimerkiksi, että harrastuksista vain lukuharrastus on selvästi yhteydessä oppilaan osaamiseen ja että vanhempien koulutustaso vaikuttaa lasten ja nuorten lukuintoon. Tällaisella huolipuheella emme kuitenkaan saa lisättyä lukemista, vaan sen sijaan meidän tulee tarjota lapsille ja nuorille lisää mahdollisuuksia innostua lukemisesta”, sanoo Read Hourin ohjelmapäällikkö Heidi Enbacka.

Read Hour tarjoaa lukuiloa nostattavat materiaalit varhaiskasvatukseen ja peruskouluun sekä koteihin ja kirjastoille.

Elokuun puoleenväliin mennessä Read Hourin viettoon on ennakkoon ilmoittautunut jo yli 800 päiväkotia ja 150 koulua, mikä tarkoittaa, että valtakunnallisesti arviolta noin 60 000 päiväkoti-ikäistä ja koululaista tulee viettämään yhteistä lukutuntia. Ilmoittautumisia on tullut ympäri Suomea lähes 200 eri paikkakunnalta. 

Read Hour -materiaalit 3–6-vuotiaille lapsille:

Varhaiskasvatuksen opetukseen suunnattu Lukujengin kieliseikkailu on nyt julkaistu ja maksutta saatavilla. Kaikki materiaali on saatavilla viidellä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, koltansaameksi ja inarinsaameksi.

Opettajien ja kasvattajien lisäksi Lukujengin kieliseikkailun tarina sopii ihan kaikille – vaikka yhteiseen iltasatuhetkeen.

Mitä tapahtuu, kun Lukujengin eläinhahmot lähtevät Tarinativoliin? Tutustu materiaaleihin ja lähde lasten kanssa kieliseikkailulle yhdessä suomea sihisevän Mato-käärmeen, ruotsiksi maukuvan Touho-kissan, pohjoissaamea haukahtelevan Sylvi-koiran, koltansaameksi määkivän Kirppu-lampaan ja inarinsaamea hirnahtavan Moona-ponin kanssa. Tervetuloa kieliseikkailulle!

Read Hour -materiaalit koululaisille:

Alakoulun oppitunnilla otetaan tunteet käsittelyyn Tove Janssonin Kertomus Näkymättömästä lapsesta -tarinan avulla.

Yläkoululaisille tehdyt videot antavat lukuvinkkejä ja kannustavat löytämään uutta luettavaa.

Materiaalit ovat sovellettavissa eri ikäryhmille. Voit kokeilla halutessasi alakoulun materiaalia yhdessä varhaiskasvatuksen vanhimpien lasten kanssa ja yläkoulun lukuvinkkauksia toisella asteella ja esimerkiksi TUVA-opiskelijoiden kanssa.

Read Hour organisaatioille ja työpaikoille:

Lukuilo lähtee esimerkistä! Ottakaa Read Hour osaksi työpäivää ja innostukaa jatkamaan lukemisen parissa myös vapaa-ajalla. Voitte jakaa kampanjamateriaaleja omissa kanavissanne tai esimerkiksi laittaa pystyyn lukuhaasteen – jokaista työntekijöiden lukemaa tuntia kohden yritys lahjoittaa itse valitsemanne summan Lasten ja nuorten säätiön työhön. Lue lisää Read Hourin viettämisestä työpaikoilla.

Read Hour – luetaan yhdessä 8.9.

Jokainen voi osallistua Read Houriin lukemalla tunnin ja levittämällä lukuiloa! Tänä vuonna kannustamme erityisesti lukemaan lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Lukuvinkkejä voi selata esimerkiksi osoitteessa readhour.fi.

Vapaasti luettavissa ovat esimerkiksi Lukujengin kieliseikkailu ja Read Hour -pääyhteistyökumppani Moomin Charactersin tarjoama Kertomus näkymättömästä lapsesta.

Jaa ja seuraa tunnelmia sosiaalisessa mediassa tunnisteella #ReadHour. Voit esimerkiksi pohtia, miten suosikkikirjasi voisi ilmaista emojeilla. Entä millaisia iloisia lukumuistoja sinulla on lapsuudesta tai nuoruudesta?

Read Hourin järjestää Lasten ja nuorten säätiö. Pääyhteistyökumppanit vuonna 2023 ovat Moomin Characters ja Otava. Svenska kulturfonden ja Lisi Wahls stiftelse tukevat Read Hourin ruotsinkielistä toimintaa.

Lisätietoja:

Heidi Enbacka

ohjelmapäällikkö, Read Hour

heidi.enbacka@nuori.fi

040 131 9185

Lue myös:

Lasten ja nuorten säätiöstä lähtöisin olevaa Read Houria vietetään Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Iso-Britanniassa ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Tanskassa. Kysyimme maiden edustajilta, mitä heillä tapahtuu Read Hourin aikana.

Mediatiedotteet:

Mediatiedote 29.8.2023: 60 000 lasta ja nuorta viettää Read Houria – 8.9. huipentuva kampanja nostattaa lukuiloa viidettä kertaa

Mediatiedote 29.8.2023: Lukujengin kieliseikkailulla tutustutaan viiteen eri kieleen – yli 800 päiväkotia mukana viettämässä Read Houria

Mediatiedotteet pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi (29.8.2023): Lohkanjeŋŋi giellafearánis oahpásnuvvat viđa sierra gillii – 800 beaiveruovttu leat mielde doallamin Read Hour

Uusi TET.fi-palvelu tulee mullistamaan nuorten työelämään tutustumisen – nyt jaossa ensimmäiset 500 TET-paikkaa

Sivusto tarjoaa monipuolista tietoa työelämästä ja mahdollisuuden oppia työelämätaitoja. Verkkopalvelua on kehitetty viime vuodesta lähtien tiiviissä yhteistyössä nuorten, oppilaitosten ja työnantajien kanssa.  

“TET on suomalainen innovaatio, jossa löytyy paljon kehittämispotentiaalia. Meidän on tärkeää pitää TET nopeasti muuttuvan työelämän vauhdissa mukana. Uudella palvelulla vastataan muuttuvan työelämän haasteisiin ja sen myötä nuorten mahdollisuudet tutustua työelämään monipuolistuvat ja lisääntyvät”, kertoo TET.fi-palvelun ohjelmapäällikkö Heidi Harju. 

Vantaalla oppilaanohjauksen kehittämistyötä tekevä opinto-ohjaaja Mari Nilsen on osallistunut TET.fi:n kehittämiseen oppilaidensa kanssa. 

“TET.fi-palvelulle on kouluissa ja yrityselämässä valtava tarve! Palvelu tulee helpottamaan kouluarkeamme, kun ei tarvitse kantaa erikseen huolta siitä, että jokainen nuori löytää TET-paikan. Sen lisäksi, että TET.fi-palvelun kautta nuorille avautuu lisää mahdollisuuksia suorittaa itselleen antoisia työelämäjaksoja, yrityksille tarjoutuu upea mahdollisuus innostaa ja sitouttaa nuoria eri aloille”, Nilsen iloitsee. 

Monet yritykset ovat olleet mukana kehittämistyössä 

Koska TET.fi on netissä toimiva palvelu, tarvittiin sen toteuttamiseen erityistä osaamista. TET.fi:n TET-paikkojen hakutoimintoa kehitetään yhteistyössä Alma Median ja työnhakupalvelu Joblyn kanssa. 

“Meille oli erityisen tärkeää olla mukana rakentamassa ja kehittämässä TET.fi-palvelua, jotta kaikilla koululaisilla eli tulevaisuuden työnhakijoilla olisi yhdenvertaiset ja monipuoliset mahdollisuudet tutustua työelämään. Toivomme, että muutkin yritykset lähtevät mukaan tarjoamaan TET-paikkoja ja tukemaan nuorten työelämään tutustumista”, kannustaa markkinointijohtaja Annika Ruola Joblylta.  

Joukko yrityksiä on tarjonnut nuorille TET-paikkoja jo TET.fi-palvelun kehittämisvaiheessa. Mukana ovat tähän mennessä olleet muun muassa Restel, Orion, Deloitte, Stora Enso, HKScan ja Technopolis. 

Ensimmäiset 500 TET-paikkaa ovat nyt jaossa 

TET.fi:n käyttöönotto tapahtuu ensimmäisenä pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereen, Turun ja Imatran seuduilla. Nyt tarjolla on ensimmäiset 500 TET-paikkaa näillä paikkakunnilla. 

“Kutsumme erityisesti näiden alueiden yritykset ja työnantajat mukaan tarjoamaan TET-paikkoja palvelumme kautta. Toivomme, että monet yritykset avaavat ovensa nuorille ja haluavat olla mukana tekemässä työelämään tutustumisesta nuorille entistä antoisampaa”, Harju kertoo. 

TET.fi tarjoaa tukea myös opettajille ja työnantajille TET-järjestelyissä valmiiden materiaalien, viikkoaikataulujen ja projektitehtävien muodossa. Nämä materiaalit ovat jo kaikkien saatavilla alueesta riippumatta. 

Palvelun kehittäminen jatkuu ja tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä TET.fi-sivusto palvelee valtakunnallisesti 30 000 työelämään tutustuvaa nuorta, tulevaisuudessa vielä useampaa. Yhteensä TET-jakson suorittaa vuosittain 125 000 nuorta. 

Lisätietoja:

Heidi Harju

Heidi Harju

ohjelmapäällikkö 

heidi.harju@nuori.fi  

050 428 2031 

Siirry TET.fi-palveluun tästä

Seuraa TET.fi-palvelua Tiktokissa: tet_fi

Tulevaisuuskoulu ja Arabian peruskoulu tuovat tulevaisuusvallan yläkoululaisille

Tulevaisuuskoulu kehittää yhdessä helsinkiläisen Arabian peruskoulun kanssa ennennäkemättömän tulevaisuusvallan opetus- ja ohjauskokonaisuuden lukuvuonna 2023–2024.  

Hankkeen aikana nuoret ideoivat, kokeilevat ja vaikuttavat siihen, miten koulussa käsitellään tulevaisuutta sekä siihen, miten he itse voivat ilmaista tulevaisuuteen liittyviä ajatuksiaan omassa lähiyhteisössä ja laajemmin yhteiskunnassa. 

Yhteiskunnalliselle keskustelulle tulevaisuudesta on ollut ominaista, että tulevaisuusvalta on jakautunut hyvin epätasaisesti. Tapa, jolla tulevaisuudesta keskustellaan, on ollut omiaan sulkemaan monia ihmisiä ja ihmisryhmiä sen ulkopuolelle. Yksi tällainen ryhmä ovat lapset ja nuoret. 

“Tämä oli keskeisimpiä syitä Tulevaisuuskoulun perustamiselle jo vuonna 2016. Nyt Tulevaisuuskoulu selvittää nuorten kanssa, miten tulevaisuusvaltaa voidaan jakaa heille itselleen yläkouluissa”, kertoo Tulevaisuuskoulun perustaja Otto Tähkäpää. 

Kehittämistyöhön osallistuu Arabian peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia ja heidän opettajiaan. 

“Tavoite on vahvistaa nuorten tulevaisuusvaltaa osana eri oppiaineiden opetusta esimerkiksi vaikuttamisen, aktivismin, demokratian, tulevaisuustaitojen, taiteen ja visuaalisen kulttuurin näkökulmista. Idea on, että lukuvuoden aikana eri oppiaineiden tunneilla käsiteltävät asiat ja tarkastelutavat limittyvät toisiinsa”, kuvailee kuvataiteen opettaja Liisa Luostarinen Arabian peruskoulusta. 

Hanke käynnistyy elokuussa 2023, ja sitä rahoittaa Sitra. 

Lisätietoja:

Paula Tyrväinen

Tulevaisuuskoulun ohjelmapäällikkö

paula.tyrvainen@nuori.fi

Seuraa Tulevaisuuskoulun kuulumisia tilaamalla uutiskirjeemme. 

Lue blogikirjoitus: Tulevaisuusvalta kuuluu tuleville sukupolville 

Tutustu Tulevaisuuskoulun oppimateriaaleihin.

Jo joutui armas arki

Jutun laulunsanat ovat otteita nuorten kirjoittamasta kappaleesta Elämäni kuva. Voit kuunnella kappaleen kirjoituksen lopusta. 

Loman ja arjen vuorottelu voi parhaimmillaan tuoda sopivasti jäsentävää rytmiä elämään. Se, tuottaako paluu arkeen ahdistusta vai helpotusta, riippuu siitä, kuinka mielekkääksi, merkitykselliseksi ja itselleen sopivaksi sen kokee.  

Yhteiskunta määrittelee arjelle raamit, ja niiden puitteissa onnistumme vaihtelevasti luomaan omannäköistä elämää. Syystä tai toisesta johtuva normeihin sopeutumattomuus, epäonnistumisen kokemukset ja ulossulkeminen voivat aiheuttaa epämukavaa hankausta ja jatkuvaa tunnetta siitä, että on vääränlainen. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että ihminen ei pääse mukaan arjen, juhlan ja levon yhteisölliseen ja yhteyttä luovaan sykliin. Arjen tasaisuus voi puuduttaa, mutta toisaalta se luo myös turvaa. 

Mikron ääni, pian hernarii taas, luvassa 

Kumoo sekaan purkkimaissin, jotta tulis makua  

Töihinkin jälleen, pitäis mennä, on moti kateissa  

Tietä niellä, kilsoja velkaa, Scanian ratissa

Itsenäistyvillä nuorilla on valtava joukko erilaisia taitoja omaksuttavanaan. On opittava huolehtimaan kodista, ruokahuollosta, omasta hyvinvoinnista ja opiskeluista tai työnteosta. Syödäänkö tänään hernekeittoa purkkimaissilla, entä mistä löytää motivaatiota töihin menemiseen? Ihmissuhteiden ylläpitäminen ja oman talouden hallinta kuuluvat nekin olennaisina osina arkeen.  

Tämän lisäksi ilmastonmuutoksen aikana tulisi osata myös pelastaa maailma. Omaakin tulevaisuutta pitäisi osata suunnitella seuraavaa viikkoa pidemmälle. Aikamoinen paketti sisäistettäväksi. Suomalainen yksin selviytymistä painottava kulttuuri vahvistaa painetta pärjätä. Kaikkialla maailmassa nuorilla ei ole yhtä kiire muuttaa omillensa.  

Yhteisen arjen rakentaminen yhteiskunnassa on aina sovittelua erilaisten tarpeiden ja ominaisuuksien välillä, onpa kyse sitten aamu- tai iltavirkkuudesta, oikea- tai vasenkätisyydestä, taikka suuremmista eroista kulttuurien, sosioekonomisen taustan, fyysisten rajoitusten, neuropsykologisten piirteiden ja kognitiivisten taitojen tasolla. Hyvinvoivassa yhteiskunnassa tarjotaan apua monenlaisille ihmisille siinä luovimiseen sekä tukiverkostoja arjessa selviytymiseen heille, joilla niitä ei luonnostaan ole.  

Aika kuluttaa elämää, aika kulua saa  

On bensa taas vähän kalliimpaa, eläkkeellekin monta vuotta  

Aika kuluttaa elämää, aika kulua saa

Kyky ilmaista itseään on yksi omannäköisen arjen peruspilareita. Luova tekeminen turvallisessa ilmapiirissä tuo nuorelle mahdollisuuden käsitellä elämäänsä liittyviä kysymyksiä. On tärkeää, että nuori saa uskoa siihen, että omannäköinen tekeminen on arvokasta ja tärkeää. Se, mitä hän tekee ja sanoo, ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi. 

Arjen realiteetteja sekä siihen kohdistuvia toiveita ja unelmia voi käsitellä vaikkapa muotoilemalla ajatuksensa lauluksi.

Jo 10 vuoden ajan Taidot elämään -toiminnassa aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret ovat sanoittaneet elämää ja ajatuksiaan luovan tekemisen kautta. Yhden työpajan aikana syntyy nuorten itsensä suunnittelema ja toteuttama musiikkikappale tai lyhytelokuva. 

Alla voit kuunnella Tampereen seudun ammattiopisto Tredun TUVA-opiskelijoiden tekemän kappaleen Elämäni kuva. Kappale syntyi keväällä 2023 ammattimuusikoiden Heikki Tanin ja Juuso Torpakon kanssa. 

“Toisko joku värit takaisin elämän kuvaan”, kysyy laulun kertoja. On tärkeää, että kuulemme nuorten tarpeita ja toiveita heidän arkeensa liittyen. Muistetaan tehdä niin tänäkin syksynä, kun arjen pyöritys taas alkaa.

Kirjoittaja Enna Angervuori työskentelee asiantuntijana Taidot elämään -toiminnassa. 

Kuuntele nuorten kappale Elämäni kuva:

Jos upotus ei näy, katso video YouTubessa tästä.

Verkkokoulutus: Näin käsittelet tulevaisuutta luovasti nuorten kanssa

Käsitys tulevaisuudesta vaikuttaa käyttäytymiseen ja tässä hetkessä tehtäviin valintoihin. Joskus tulevaisuuden ajattelu voi tuntua nuoresta ylitsepääsemättömän vaikealta, mikä voi vaikeuttaa esimerkiksi itselle sopivan opiskelu- tai työpaikan löytämistä.  

Koulutuksessa opit hyödyntämään erilaisia toiminnallisia harjoituksia, joita voit tehdä yhdessä nuorten kanssa. Niiden avulla nuoren on mahdollista tarkastella tulevaisuutta eri näkökulmista sekä oppia samalla enemmän omasta itsestään. 

Harjoitusten avulla herätellään nuoren mielikuvitusta mahdollisten tulevaisuuksien kuvittelemisessa. Mielikuvitus auttaa nuorta hahmottamaan omaa potentiaalia ja tunnistamaan itseä kiinnostavia asioita. Harjoituksissa käsitellään sekä yleistä että omaa tulevaisuutta ja tehdään sitä konkreettiseksi eri tavoin. Ne sisältävät sekä matalan kynnyksen yksilö- ja ryhmätehtäviä että enemmän heittäytymistä ja luovuutta vaativia harjoituksia. 

Koulutus perustuu Lasten ja nuorten säätiön julkaisuun Harjoituksia tulevaisuustyöskentelyyn: Näin käsittelet tulevaisuutta luovasti nuorten kanssa. Koulutus antaa hyvän pohjan käyttää opasta ja sen sisältämiä harjoituksia omassa työssäsi nuorten kanssa. 

Aika: Torstaina 21.9. ja torstaina 12.10. klo 14–16

Paikka: Verkkokoulutus Teams-alustalla 

Kenelle: Koulutus on suunniteltu erityisesti TUVA-ympäristössä työskenteleville ammattilaisille

Ilmoittaudu mukaan koulutukseen

Koulutus on maksuton, ja se järjestetään osana Lasten ja nuorten säätiön Taidot elämään -toimintaa. Kouluttajana toimii asiantuntija Anna Jussilainen.

Aiemmista koulutuksista sanottua:

“Ihanan käytännönläheistä, kiitos erityisesti harjoituksista.” 

“Todella hyvä koulutus, diat olivat selkeä ja kouluttaja todella selkeä ja rauhallinen!” 

“Minusta oli mukavan sopivasti teoriaa, harjoitusvinkkejä sekä muutamia omia harjoituksia.” 

“Todella käyttökelpoisia harjoituksia.” 

Lisätietoja:

Anna Jussilainen

asiantuntija

anna.jussilainen@nuori.fi

050 320 7273

Paneeli SuomiAreenassa 27.6.: Tutkimusmatkalla tulevaisuuksiin - ohjaimissa nuoret ja teknologia

Lähde nuorten kanssa tutkimusmatkalle tulevaisuuteen etsimään vastauksia koulun, oppimisen ja teknologian kehitykseen: Mitä ja miten opimme? Entä minkälainen rooli teknologialla on arjessamme? Tulevaisuuskoulu on mukana SuomiAreenassa – tule mukaan seuraamaan keskustelua!

Mitä: Paneelikeskustelu Tutkimusmatkalla tulevaisuuksiin – ohjaimissa nuoret ja teknologia
Milloin: 27.6. klo 10.00–10.45
Missä: SuomiAreena, Raatihuoneenpuiston lava (Teatterikatu 7, Pori) tai MTV Katsomossa.

Katso paneelia MTV Katsomossa

Keskustelijat

  • Minna Huotilainen, aivotutkija, professori, Helsingin yliopisto
  • Priska Niemi-Sampan, sosiaalipsykologi (VTM), tietokirjailija, Mixed Finns ry
  • Teemu Roos, tekoälyprofessori, Helsingin yliopisto
  • Otto Tähkäpää, Tulevaisuuskoulun johtava asiantuntija

Tutkimusmatkan oppaina nähdään Porkkalan lukion opiskelijat Ellen Tolkki ja Milja Pulli. Tervetuloa seuraamaan keskustelua, jossa pohditaan, minkälaista tulevaisuutta haluamme tavoitella.

Keskustelu järjestetään yhteistyössä Tietoevryn, Tulevaisuuskoulun ja Porkkalan lukion tulevaisuuslinjan kanssa. 

Kevätjuhlapuhe: Unelmia kohti

Hyvä nuori, nyt valmistuva tai syksyllä koulutyötäsi jatkava.  

On tapana sanoa, että kevät on toivoa täynnä. Kouluvuoden loppumiseen liittyy aina erityinen tunnelma, kun häämöttävä kesäloma on jo nurkan takana. Loppuvaan kouluvuoteen liittyy paljon ajatuksia ja muistoja samalla, kun katse alkaa jo siirtyä tulevaan.  

Olemme kuluneen kouluvuoden aikana tavoittaneet Dreams-kouluvierailujen kautta kymmeniätuhansia nuoria ympäri Suomen. Olemme saaneet kuulla suurista unelmista ja samalla ymmärtäneet myös, että moni nuori on unelmiensa suhteen epäröivä ja huolestunut. 

Tulevaisuuteen katsomiseen voi liittyä innokkuutta ja jännitystä, mutta myös epävarmuutta. Siksi on tärkeä antaa unelmoinnille tilaa, koska omia unelmia tutkiskelemalla voit tunnistaa, mikä on itsellesi tärkeää. Unelmia on monenlaisia – niin isoja kuin pieniä – ja jokaisella meistä on oma tapansa unelmoida. Jollain unelmat ovat isoja ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia, toisella taas nykyhetkeen tai lähitulevaisuuteen liittyviä.   

Tuhannet nuoret ovat Dreams-kouluvierailun palautekyselyssä kertoneet, mistä he unelmoivat. Haluamme nyt jakaa sinulle osan näistä unelmista. Toivomme, että ne tuovat näkyväksi sen, millaisia unelmat voivat olla. Ehkä huomaat listaa lukiessasi, että sinulla on kuin onkin jokin unelma. Tai opit itsestäsi jotakin sellaista, mistä et ainakaan unelmoi. Sekin auttaa omien unelmien tunnistamisessa.  

Haluaisin hyvän ammatin ja menestyä tulevaisuudessa.  

Haluaisin saada oman hevosen, mennä ratsastuslukioon, tehdä piirtämistä työksi ja menestyä jossain kohassa elämässä.  

Ei [ole unelmaa] oikeastaan tällä hetkellä paitsi, että minä ja läheiseni voidaan hyvin.  

Oma lohikäärmehän olisi kiva, mutta koska se ei ole mahdollista, niin unelmoin varmaan kaikkien tasavertaisesta kohtelusta.  

Haluaisin päästä ulkomaille vaihtoon.  

Unelmani on elää elämä, jota en jälkeenpäin kadu. Haluaisin muun muassa matkustaa ympäri maailmaa.  

Minun unelmani on se että, saan oman koiran.  

Tällä hetkellä varmaan, että valmistun ja pääsen muuttamaan omaan kotiin.  

Minun unelmani on kertoa ihastukselleni, että pidän hänestä.  

Unelmani on pelata koripalloa Suomen maajoukkueessa.  

Kyky ja uskallus unelmoida on taito, ja sitä voi ja kannattaa harjoitella. Se, että jokaisella on itse vastuu omasta tulevaisuudestaan, voi välillä tuntua raskaalta ja pelottavalta. Mutta kun on avoin omille unelmilleen ja siihen, mitä juuri itse haluaa, saa itseltään paljon arvokasta apua tulevaisuuden rakentamiseen. On hyvä muistaa, että nykyhetki on vain tilanne, mistä lähteä eteenpäin. On aina mahdollista tehdä uusia päätöksiä ja tunnustella, mikä tuntuu juuri sinusta itsestäsi oikealta.  

Moni kouluja kiertävä Dreams-lähettiläs kehottaa kokeilemaan rohkeasti uusia asioita. Jos jokin ei tunnu omalta, voi aina vaihtaa toiseen juttuun. Muista, ettei epäonnistumista kannata pelätä, sillä epäonnistumisten myötä myös onnistuminen on mahdollista. Se ei ehkä tunnu siltä siinä hetkessä, mutta eri vastoinkäymiset tuovat aina mukanaan myös sellaista, mistä on tulevaisuudessa hyötyä. Joskus vastoinkäyminen voi olla jopa käänteentekevä ja elämän tärkeimpiä hetkiä.    

Voi olla vaikea tunnistaa unelmaansa. Monella meistä unelmat eivät ole kovinkaan selkeät tai ne elävät vahvasti ja muuttuvat useasti. Sitä ei kannata murehtia, vaan pyrkiä siihen, että on avoin omille tuntemuksilleen ja sille, mitä itse toivoo tulevaisuudeltaan. Siinä missä unelmat muuttavat elämää, myös elämä muuttaa unelmia. Uusi unelma voi syntyä uuden elämänvaiheen myötä. Onko edessäsi sellainen ensi syksynä?  

Kuvittele, mitä kaikkea edessä oleva kesä voi eteesi tuoda. Uskalla unelmoida, innostua ja olla utelias! Unelmat voivat toteutua tavalla, jota et vielä itsekään tiedä. 

Kirjoittajat Wilhelm Hörhammer ja Meri-Tuuli Lönn työskentelevät Dreams-ohjelmassa. Kuluneen lukuvuoden aikana tehtiin 180 Dreams-kouluvierailua 60 paikkakunnalla. Vierailuilla kohdattiin yli 40 000 nuorta yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Liputamme unelmoinnin puolesta yhdessä Pohjola Vakuutuksen kanssa. 

​Sanoita parempi maailma: harjoituksia kestävän tulevaisuuden käsittelyyn

Nopeasti muuttuvan maailman vauhdissa on joskus vaikea pysyä perässä, ja oman äänen esiin tuominen voi tuntua haastavalta. Julkaisemme osana Sanoita parempi maailma -toimintaa  yläkouluille suunnatun tehtäväpaketin, jonka avulla tutustutaan kestävän kehityksen tavoitteisiin, harjoitellaan tulevaisuusajattelua ja opitaan tuomaan esiin omia mielipiteitä ja toimimaan toivottavan tulevaisuuden puolesta. 

Tehtävät sopivat osaksi esimerkiksi äidinkielen, ilmaisutaidon tai yhteiskuntaopin oppitunteja. Ne on suunnattu erityisesti yläkouluille. Kokonaisuuden voi suorittaa 75–90 minuutin oppitunnilla tai jakaa harjoitukset esimerkiksi kahdeksi 45 minuutin oppitunniksi.

Sanoita parempi maailma -hanke toteutettiin ulkoministeriön tuella vuosina 2021–2022. 

Tutustu harjoituksiin

Lisätietoja

Mari-Anne Arpiainen.

Mari-Anne Arpiainen

mari-anne.arpiainen@nuori.fi

044 777 2604

Dreams-vierailu lisää merkityksellisiä kohtaamisia koulun arjessa

Viimein on koittanut pitkään odottamani hetki: uusien Dreams-lähettiläiden kouluvierailut alkavat! Erotuomari Mohammad Al-Emaran matkassa pääsen ensin Helsingin matematiikkalukioon Maunulaan ja sen jälkeen artisti Rosa Costen kanssa Ounasvaaran peruskouluun Rovaniemelle. Minua hieman jännittää, sillä toivon kovasti, että aloittavat lähettiläät innostuvat ja nauttivat roolistaan Dreams-lähettiläänä.  

“On kiva päästä aloittamaan tämä matka kotipaikkakunnalta. Olen jo kovasti odottanut ensimmäistä esiintymistäni Dreams-lähettiläänä”, iloitsee Helsingistä kotoisin oleva Al-Emara Maunulan matematiikkalukion valoisassa ruokalassa hetkeä ennen ensimmäistä Dreams-vierailuaan. Ruokalan valtavista ikkunoista avautuu rauhoittava metsikkömaisema – sopiva tausta yhteisymmärrystä rakentavan uuden Dreams-vierailijan ensimmäiselle vierailulle.  

Rovaniemellä Ounasvaaran peruskoulussa Rosa Costen jännitys juuri ennen ensimmäisen vierailun alkamista on käsinkosketeltava:  

“Kädet vähän tärisee!” Coste naurahtaa.  

Onneksi liikuntasalin verran yläkoululaisia ottaa uuden Dreams-vierailijan lämmöllä vastaan: Coste saa hurraukset ja taputukset jo ennen puheenvuoronsa alkua.  

Merkityk­sellinen tilaisuus sekä puhujalle että nuorille 

”Se meni hyvin”, sekä Coste että Al-Emara kiittelevät ensimmäistä kohtaamistaan nuorten kanssa. He kertovat saaneensa vierailulta innostusta ja inspiraatiota jatkaa samaa seuraavilla kouluvierailuilla. 

“Sain uskoa siihen, että tarinallani on väliä – se voi auttaa nuoria heidän omalla matkallaan”, Coste sanoo. 

Esityksen jälkeen nuorilla oli mahdollisuus jäädä juttelemaan Dreams-lähettiläiden kanssa. Monella nuorella oli Dreams-lähettiläälle asiaa, osa tuli pyytämään yhteistä kuvaa muistoksi, joillain oli kyyneleet silmissä. Puheenvuorot herättivät selvästi tunteita. 

Rovaniemeläiset kahdeksasluokkalaiset, 14-vuotiaat Väinö ja Lauri pohtivat, että unelmat aiheena jäävät koulun arjessa vähälle käsittelylle. Costen puheenvuoro auttoi avartamaan omaa maailmankuvaa ja näkemään asioita laajemmin. 

“Paras oli se, kun se [Coste] puhui siitä, että ei kannata kätkeä omaa onnea ja saavutuksia”, Väinö summaa esityksestä mieleen jääneitä asioita. 

Al-Emara kiittelee mahdollisuutta päästä kannustamaan nuoria omalla tarinallaan: 

“Päällimmäisenä tunteena on kiitollisuus. Arvostan suuresti, että puheenvuoroni vaikutti positiivisesti nuoriin”, hän kertoo. 

Vierailu Ounasvaaran yläkoululaisten luokse muistutti Rosa Costea omista kouluajoista. Nuorten kohtaamisesta tuli hänelle merkityksellinen olo. Esitys sai yläkoululaiset paitsi kuuntelemaan toisen tarinaa, myös uskoutumaan omista kokemuksista.  

Matkalla Rovaniemeltä takaisin Helsinkiin iloitsen molemmista vierailuista ja tunnen ylpeyttä siitä, että saimme Al-Emaran ja Costen mukaan toimintaamme. Uudet Dreams-lähettiläät onnistuivat jo ensimmäisillä vierailuillaan luomaan ilmapiirin, jossa nuoret uskaltautuivat avaamaan ajatuksiaan myös itse. Sellaisia tilanteita me kaikki tarvitsemme – turvallisia paikkoja tulla nähdyksi ja kuulluksi. 

Mistä nuoret unelmoivat?

Kysyimme vielä kahdeksasluokkalaisilta Laurilta ja Väinöltä, mistä he itse unelmoivat. 

“En oikein tiedä vielä, mutta toivon, että se selviää! On paljon asioita, mistä tykkään, mutta en ole varma, mitä haluan”, Lauri kertoo. 

Väinö puolestaan aloittelee uutta harrastusta YouTube-videoiden parissa: 

“Esittelen videoilla pelejä ja omia taitojani niissä. Samalla haluan selvitä hyvin koulusta. En ainakaan halua mennä alaspäin, vaan ylöspäin!” 

Kirjoittaja on Dreams-ohjelmassa tuottajana työskentelevä Meri-Tuuli Lönn. Liputamme unelmoinnin puolesta yhdessä Pohjola Vakuutuksen kanssa. Pohjola Vakuutus tukee Dreams-ohjelmamme suomenkielisiä kouluvierailuja. Ruotsinkielisiä vierailuja tukevat eri säätiöt. 

Tulevaisuuskoulu kehittää UPM:n ja Tietoevryn tuella kouluille maksuttomat materiaalit tulevaisuuskasvatukseen

Tulevaisuuskoulu on Suomessa ja kansainvälisesti palkittu tulevaisuuskasvatuksen edelläkävijä, joka tarjoaa lapsille ja nuorille tietoa, taitoja ja mahdollisuuksia ymmärtää tulevaisuutta ja rohkeutta vaikuttaa siihen omien valintojen kautta. Tulevaisuuskoulun tarkoitus on vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa, joka on yksi keskeisimmistä nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tulevaisuuskoulu kouluttaa vuosittain satoja opetusalan ammattilaisia tulevaisuuskasvatuksen menetelmiin ja tarjoaa oppimateriaaleja koulujen käyttöön.

Vuosina 2022–2024 Tulevaisuuskoulu kehittää digitaalista oppimateriaalia kaikkien opettajien ja nuorten käyttöön. Materiaalit tehdään yhteistyössä opettajien ja nuorten kanssa. Ensimmäiset opettajien käyttöön tarkoitetut oppimateriaalit julkaistaan perjantaina 17.3.2023 vietettävänä Tulevaisuuspäivänä.

Digitaalista Tulevaisuuskoulua tukevat UPM ja Tietoevry

”Digitaalinen Tulevaisuuskoulu tulee tarjoamaan kasvattajille monipuolisia ja tutkittuun tietoon pohjautuvia pedagogisia välineitä käsitellä tulevaisuutta osana opetus- ja ohjaustyötä. Nuorille se tarjoaa inspiroivia ja luovia lähestymistapoja oivaltaa tulevaisuusajattelun periaatteita”, kertoo Tulevaisuuskoulun perustaja, tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää.

Tulevaisuuskoulu on osa Lasten ja nuorten säätiön toimintaa. Digitaalisen Tulevaisuuskoulun kumppaneita ovat Tietoevry ja UPM.  

”Vastuullinen yritys katsoo jatkuvasti eteenpäin ja etsii ratkaisuja. Me haluamme olla mukana luomassa kestävää tulevaisuutta, jossa fossiiliset raaka-aineet korvataan uusituvilla”, UPM:n sosiaalisen vastuun johtaja Kaisa Vainikka kertoo.

”Meille on tärkeää käydä aktiivista dialogia vastuullisuudesta ja tulevaisuudesta nuorten kanssa, ja uskomme, että Tulevaisuuskoulun kautta voimme olla mukana vahvistamassa nuorten tulevaisuususkoa ja oppimassa itsekin lisää”, Vainikka tiivistää. 

”Tulevaisuuskoulun tavoite on vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen tässä muuttuvassa maailmassa. Me Tietoevryssä näemme teknologian mahdollisuudet yhteiskunnan kehittämisessä, mutta tunnistamme myös kehitykseen liittyviä mahdollisia uhkakuvia sekä tulevaisuuden näkymiä. Teknologia tulee muokkaamaan sitä tulevaisuutta, mihin nämä nykynuoret kasvavat – ja siksi haluamme olla mukana keskustelemassa tulevaisuudesta ja vastuullisesta teknologian käytöstä heidän kanssaan”, kertoo Tietoevryn viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Kia Haring.

Tulevaisuuskoulu järjestää Tulevaisuuspäivän 17.3.

Tulevaisuuskoulu järjestää Tulevaisuuspäivänä 17.3. avoimia tulevaisuuskasvatuksen etäoppitunteja peruskouluille ja toisen asteen opiskelijoille. Oppitunnit ovat webinaareja, joissa perehdytään tulevaisuuskasvatuksen perusteisiin. Oppituntien yhteydessä julkistetaan ensimmäiset avoimet oppimateriaalit koulujen käyttöön.  

Tutustu webinaarien tarkempiin sisältöihin ja Tulevaisuuspäivän aikatauluun: tulevaisuuskoulu.fi.

Lisätietoja:

Paula Tyrväinen

Tulevaisuuskoulun ohjelmapäällikkö 

paula.tyrvainen@nuori.fi

040 530 2989

Opinto-ohjaaja Tanja Välipakka-Toivonen: ”Nuorille täytyy osoittaa, että asiat järjestyvät”

Millaista osaamista ja työtä tulevaisuudessa tarvitaan? Miten nuoria valmennetaan eteenpäin ekologisen jälleenrakennuksen ajassa? Tulevaisuuskoulun Työn tulevaisuus -koulutus avasi tulevaisuusajattelua ja työn tulevaisuuksia opinto-ohjaajille asiantuntijapuheenvuorojen ja harjoitusten avulla.

Tanja Välipakka-Toivonen, mitä tulevaisuusohjaus tarkoittaa omassa työssäsi? 

Oma lähtökohtani ohjaukseen on poikkeuksellinen. Asiakkaani ovat alle 30-vuotiaita nuoria, jotka ovat työttömyysuhan alla tai työttömiä työnhakijoita. Heiltä puuttuu toisen asteen tutkinto, ja heidät on velvoitettu hakemaan opiskelemaan. 

Työssäni korostuu se, miten tärkeää on ymmärtää nuorten elämää kokonaisuutena. Nuorilla voi olla elämässään paljon haasteita, ja monesti heidän on vaikea nähdä tätä hetkeä pidemmälle. Ohjaajana minun tehtäväni on luoda nuorten ympärille turvallinen tila, jossa asioilla on järkeä ja niillä on tapana järjestyä. Nuorille pitää pystyä näyttämään, miten tämän hetken valinnat vaikuttavat heidän elämäänsä tulevaisuudessa. 

Millaisiin kysymyksiin tai haasteisiin opiskelijat ensisijaisesti tarvitsevat tukea? 

Asiakkaillani on aina taustallaan työllisyyspalvelut ja taloudellisia kysymyksiä. Jos nuori aloittaa päätoimisen koulutuksen, voi hän menettää saamansa etuudet. Näin nuorten kanssa pohditaan sitä, miten omat valinnat vaikuttavat nyt tai pidemmällä aikavälillä. Itsekään en aina tiedä vastauksia, vaan niitä pohditaan yhdessä. 

Myös mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja opiskeluun on paljon, ja nämä herättävät nuorissa paljon kysymyksiä ja epätietoisuutta. Minulta kysytään paljon sitä, millaisia aloja tulevaisuudessa on ja mitkä työpaikat häviävät. Tällöin minun tulee pysyä kärryillä siitä, miten esimerkiksi megatrendit vaikuttavat työhön ja miten tulevaisuuden aloille hakeudutaan. Lisäksi voin auttaa nuoria pohtimaan, millainen työ on sosiaalisesti kestävää. 

Millaiseen tulevaisuuteen nuoria tulee ohjata? 

Maailmantilanne ja esimerkiksi ilmastokriisi herättävät nuorissa paljon ahdistusta ja huolta. Tämän keskellä yritän auttaa nuoria suhtautumaan tulevaan rauhallisin mielin. Heidän pitäisi oppia näkemään omia mahdollisuuksiaan ja pysytä luottamaan siihen, että asiat yleensä järjestyvät, kun kulkee omia toiveitaan ja unelmiaan kohti. Samalla nuoret tarvitsevat konkreettisia esimerkkejä siitä, kun asiat ovat järjestyneet hyvin. 

Valmennan nuoria myös elinikäiseen oppimiseen. Muistutan heille, että tulevaisuuden työstä ei ole varmuutta, ja omaa osaamistaan tulee todennäköisesti täydentää myöhemmin. Tällöin nuoret voivat miettiä, onko opiskelussa mitään ideaa. On minun tehtäväni vahvistaa heidän käsitystään siitä, että kouluttautuminen kannattaa. 

Millaisia työkaluja tai oivalluksia Tulevaisuuskoulun Työn tulevaisuus -koulutus antoi sinulle? 

Opin konkreettisia työkaluja ja harjoituksia, joilla voin tukea nuorten omaa ajattelua. Esimerkiksi tulevaisuuspyörän avulla nuoret voivat saada uutta perspektiiviä nykyhetkeen. 

Tällaiset harjoitukset ovat tärkeitä työssäni, koska kohtaan usein nuoria, joiden koko elämä on riekaleina. Tämän keskellä heitä pitäisi ohjata opiskelemaan. Voin herätellä nuoria siihen, miten heidän omat taitonsa ja asenteensa vaikuttavat heidän omiin mahdollisuuksiinsa. Toisaalta voin auttaa nuoria ymmärtämään, miten paljon vaihtoehtoja heillä onkaan ja miten monella eri tavalla tulevaisuus rakentuu. Näiden ymmärtämiseen sain koulutuksessa uutta tietoa. 

Millaisia tavoitteita sinulla on tulevaisuusohjauksen suhteen jatkossa? 

Toivon, että voisin pitää nuorille pienryhmäohjauksia. Tällaisessa nuoret voisivat esimerkiksi tehdä kutsumuskartat, joissa näkee oman tähänastisen elämänkaarensa ja vaihtoehtoja, joita voi lähteä kehittämään tästä hetkestä eteenpäin. Myös esimerkiksi mielikuvitusta aktivoivat roolipelit tai brainstorming-menetelmät voisivat auttaa nuoria saamaan käsitystä siitä, millaisia vaihtoehtoja tulevaisuudessa mahdollisesti on. 

Teksti: Anne Ventelä

Kiinnostuitko koulutuksesta?

Tule mukaan tulevaisuuskasvatuksen itseopiskelukurssille. Tilaa tunnukset ja suorita kurssi 30.4.2023 mennessä.

Lue lisää

Tulevaisuuspäivä innostaa tutkimaan tulevaisuuksia 17.3. – tänä keväänä tarjolla on maksuttomat etäoppitunnit eri kouluasteille

Tulevaisuuspäivä on tarkoitettu kaikille oppilaitoksille aina alakouluista toisen asteen oppilaitoksiin. Teemapäivä tarjoaa kouluille helpon ja hauskan tavan tutustua tulevaisuuskasvatukseen ja tulevaisuusajattelun perusteisiin. Koulun kiireisessä arjessa tulevaisuuden pohtiminen jää usein taka-alalle. Tulevaisuuspäivä tarjoaa oivan tilaisuuden pysähtyä sen äärelle. 

Tulevaisuuskasvatuksen merkitys korostuu nopeasti muuttuvassa ja monen murroksen keskellä kamppailevassa maailmassa. Sen avulla voidaan lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä tulevaisuuteen vaikuttavista muutosvoimista sekä auttaa näkemään siellä olevia mahdollisuuksia. Ennen kaikkea tulevaisuuskasvatus vahvistaa eri- ikäisten oppijoiden uskoa tulevaisuuteen sekä halua ja kykyä toimia paremman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta. 

Avoimet oppitunnit eri opintoasteille 

Tulevaisuuskoulu tarjoaa Tulevaisuuspäivänä eri opintoasteille tarkoitetut avoimet ja maksuttomat tulevaisuuskasvatuksen etäoppitunnit.  

Lapsille ja nuorille tarkoitetut oppitunnit perehdyttävät oppilaat tulevaisuusajattelun ja tulevaisuudentutkimuksen perusteisiin. Voit osallistua oppilaittesi kanssa joko alakouluille tai yläkouluille ja toiselle asteelle suunnatulle oppitunnille. 

Kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisille tarkoitettu oppitunti johdattaa osallistujat tutkimusmatkalle vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin ja tulevaisuuslukutaidon perusteisiin. Järjestämme ammattilaisille suunnatut oppitunnit suomeksi ja ruotsiksi. 

Tulevaisuuspäivän lukujärjestys: 

  • 9.00–9.45 Etäoppitunti alakoululaisille.
  • 10.15–11.00 Etäoppitunti yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille.
  • 11.30–12.15 Etäoppitunti kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisille. Liity Teams-kokoukseen klikkaamalla tästä.

Framtidsdagens svenskspråkiga program: 

Opettajalta etäoppitunnille osallistuminen vaatii vain ennakkoilmoittautumisen ja nettiyhteyden avaamisen luokassa tai isommalle joukolle koulussa. 

Ilmoittautumisen jälkeen saat linkin oppituntilähetykseen. Saat myös ensimmäisten joukossa käyttöösi Tulevaisuuskoulun uudet materiaalit osaksi omaa opetustasi. 

Ota käyttöön Tulevaisuus­koulun materiaalit: 

Etäoppituntien lisäksi olemme koonneet materiaaleja kouluille ja opettajille. Niitä voi käyttää niin Tulevaisuuspäivänä kuin muulloinkin – tulevaisuuspäivä on joka päivä! 

  • Tilaa tunnukset aineenopettajien itseopiskelukurssille. Kurssin suoritettuasi osaat tulevaisuudentutkimuksen perusteet ja pystyt soveltamaan tulevaisuuskasvatuksen työkaluja omassa opetuksessasi. Kurssin voi suorittaa 30.4. asti. 
      
  • Tulevaisuuspäivänä 17.3. julkaisemme myös Tulevaisuuskoulun ensimmäiset verkko-opetusmateriaalit osoitteessa tulevaisuuskoulu.fi. 

Tervetuloa viettämään Tulevaisuuspäivää! Välkommen med och fira Framtidsdagen! 

Lisätietoja:

Paula Tyrväinen

paula.tyrvainen@nuori.fi

040 530 2988

Tänä keväänä puhutaan rahasta – kolme vinkkiä taloustaitojen vahvistamiseen

Rahasta puhuminen koetaan usein varakkaiden ja talousasiantuntijoiden yksinoikeudeksi. Jotta jokaisella nuorella olisi yhdenvertaiset näkymät tulevaisuuteen, ihan kaikkien on voitava osallistua rahapuheeseen.  

Rahaan liittyvät asenteet opitaan jo kotona, mutta opettajilla ja muilla nuorten kanssa toimivilla ammattilaisilla on tärkeä rooli kestävän taloudellisen tulevaisuuden rakentamisessa.  

Lasten ja nuorten säätiö on järjestänyt Kestävä rahasuhde -työpajoja vuodesta 2020 lähtien. Työpajoissa ammatillisen opetuksen valmentavassa koulutuksessa opiskelevat nuoret käsittelevät omaa suhdettaan rahaan digitarinatyöskentelyn avulla.  

Työpajoissa nuoret käsikirjoittavat ja editoivat oman videon eli digitarinan. Vaikka monelle nuorelle oman talouden pohtiminen voi olla tylsää tai jopa ahdistavaa, Kestävä rahasuhde -tehtävien avulla rahasta puhumisesta tulee hauskaa, turvallista ja innostavaa.  

Ota rahapuhe haltuun – kolme vinkkiä kevääseen: 

1. Virittäydy tunnelmaan: Seuraa seminaaria 23.3. klo 13–16 

Millaista on kestävä talousosaaminen tulevaisuudessa? Seminaarissa tutustutaan ensin rahan historiaan Kansallisteatterin ja Metamorfoosin luokkahuone-esityksellä Lehman Brothers Bank – Rahan monet kasvot. Sen jälkeen tulevaisuuden talousosaamisesta keskustelevat paneelissa Piia Aho, Mikko Kurenlahti, Anni Marttinen, Molybros ja Anu Raijas. Voit seurata Suomen Pankin Rahamuseossa järjestettävää seminaaria suorana lähetyksenä kotoa tai työpaikalta, yksin tai yhdessä nuorten ryhmän kanssa.  

Tilaisuus on osa kansainvälistä Global Money Weekiä, ja sen järjestävät yhteistyössä Suomen Pankin rahamuseon talousosaamiskeskus, Takuusäätiö, Marttaliitto ja Lasten ja nuorten säätiö.

Seminaarin ohjelma:

klo 13.00 Johdatus tilaisuuden teemaan
Minna Markkanen, Anna-Liisa Parkkinen ja Anu Raijas

klo 13.30 Teatteriesitys: Lehman Brothers Bank – Rahan monet kasvot
Suomen Kansallisteatteri ja Teatteri Metamorfoosi

klo 14.30 Tauko

klo 14.45 Paneelikeskustelu
Piia Aho, Mikko Kurenlahti, Anni Marttinen, Molybros ja Anu Raijas

klo 15.45 Tilaisuuden yhteenveto
Minna Markkanen ja Anna-Liisa Parkkinen

Ilmoittaudu seuraamaan seminaarilähetystä 15.3. mennessä:

Ilmoittaudu seminaariin

2. Tule kokeilemaan itse: Verkkokoulutus 30.3. klo 12–16 

Haluaisitko oppia pehmeistä taloustaidoista ja kokeilla itse tarinatyöskentelyä rahasta puhumisen välineenä? Verkkokoulutuksessamme kuulet, kuinka nuorten rahaan ja kuluttamiseen liittyviä tunnetaitoja voi vahvistaa ja opit, kuinka voit käyttää Kestävä rahasuhde -materiaaleja omassa työssäsi.  

Ilmoittautumalla koulutukseen pääset Howspace-oppimisalustalle, jossa voit perehtyä aiheeseen ja tehdä kevyitä ennakkotehtäviä. Verkkokoulutuksen huipentavassa iltapäivässä pääsemme yhteisen jakamisen ja luovan työskentelyn äärelle.  

Ilmoittaudu verkkokoulutukseen 26.3. mennessä:

Ilmoittaudu koulutukseen

3. Hyödynnä omassa opetuksessa: Kestävä rahasuhde -materiaalit  

Missä päin kehoa rahaan liittyvät tunteet tuntuvat? Toiminko ostostilanteessa kuin Impulssi-Irma vai Maltti-Mudi? Voisiko hankalalta tuntuvaa raha-aihetta lähestyä tarinankerronnan kautta?  

Olemme suunnitelleet ja koonneet yhteen erilaisia pelejä, tunne- ja tietoisuustaitotehtäviä, kuuntelu- ja kirjoitusharjoituksia sekä digitarinatyöskentelykokonaisuuden. Toiminnallisten ja luovien harjoitusten äärellä tutustutte nuorten kanssa pehmeisiin taloustaitoihin esimerkiksi pohtimalla, millainen oma rahasuhde on ja mitä on kestävä kuluttaminen. 

Materiaalit sopivat erityisen hyvin osaksi TUVA-opetusta, mutta kuka tahansa nuorten kanssa työskentelevä voi hyödyntää materiaaleja työssään.  

Tutustu materiaaleihin

Kestävä rahasuhde -materiaaleista ja -koulutuksista sanottua: 

“Kokonaisuudessaan hyvä ja toimiva koulutus. Ei liikaa teoriaa ja toiminnalliset tuokiot ihan parasta. Innostavat vetäjät.” 

“Monipuolinen esitys ja todella asiakeskeistä, mutta samalla äärimmäisen hienosti toteutettu rauhallinen ja kannustava ilmapiiri. Kiireisen arjen keskelle hieno tunne – keskittyminen ilman kiirettä – lämmin kiitos!” 

“Materiaalipaketissa on valtavasti välineitä, joita voin hyödyntää itse ja välittää niistä eteenpäin asiantuntijoille ja opettajille.” 

Lisätietoja:

Anna-Liisa Parkkinen 

anna-liisa.parkkinen@nuori.fi 

050 308 4215

Opinto-ohjaaja Satu Syyrakki: ”Tulevaisuus on kaukainen kysymys monille lukioikäisille nuorille”

Millaista osaamista ja työtä tulevaisuudessa tarvitaan? Miten nuoria valmennetaan eteenpäin ekologisen jälleenrakennuksen ajassa? Tulevaisuuskoulun Työn tulevaisuus -koulutus avasi tulevaisuusajattelua ja työn tulevaisuuksia opinto-ohjaajille asiantuntijapuheenvuorojen ja harjoitusten avulla.

Satu Syyrakki, mitä tulevaisuusajattelu tarkoittaa opinto-ohjaajan työssä?  

Tulevaisuusajattelun voisi mieltää tiedoksi siitä, mitkä alat tulevaisuudessa vetävät ja millaisella koulutuksella nuori varmasti työllistyy. Kuitenkin kyse on paljon laajemmasta asiasta. 

Opona voin valaa nuoriin uskoa siitä, että tulevaisuudessa on mahtavia mahdollisuuksia ja nuoret itse voivat vaikuttaa tulevaan. Näin voin inspiroida nuoria ja kannatella heidän optimismiaan. 

Toisin kuin muissa oppiaineissa, on opinto-ohjauksessa tälle paljon tilaa, sillä oppiaineen sisältö on niin laaja. Kuitenkin oponkin tulee opetella ajattelemaan tulevaisuutta laajasti ja monipuolisesti, että osaa puhua siitä innostavasti nuorten kanssa. 

Mikä nuoria eniten mietityttää tulevaisuudessa? Millaisiin kysymyksiin he tarvitsevat tukea? 

Ilmastoahdistuksesta puhutaan paljon, mutta kokemukseni mukaan tämä koskettaa vain pientä osaa nuorista. Isompi ongelma on se, että nuoret eivät hahmota vaihtoehtojaan. He eivät ole kovin rohkeita ajattelijoita, koska ajattelevat, että eivät vielä tiedä mistään mitään. Tulevaisuus on myös nuorille niin valtava kysymys, että he eivät välttämättä osaa käsitellä siihen liittyviä kysymyksiä.  

Miksi osallistuit Työn tulevaisuudet -koulutukseen? Mitä se antoi? 

Jos nuoria haluaa kannustaa ajattelemaan isosti, pitää itsekin pystyä sellaiseen ajatteluun. Kuitenkin arki opinto-ohjaajan työssä on niin hektistä, että isosti ja luovasti ajattelu voi jäädä vähemmälle. Sen vuoksi tällaiset koulutukset ovat arvokkaita. 

Koulutuksen asiantuntijapuheenvuorot olivat innostavia. Lisäksi koulutuksessa käytiin läpi konkreettisia harjoituksia, joilla tulevaisuutta voi käsitellä nuorten kanssa.  

Jotkut tulevaisuusajatteluun liittyvät termit ovat hankalia yliopistossa opiskelleille aikuisillekin. Koulutuksessa opin sanoittamaan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja mahdollisuuksia nuorille ymmärrettävästi. Kirjasin ylös lauseita, joiden avulla voin herättää keskustelua ja saada nuoret ajattelemaan asioita toisin. 

Miten nuorten tulevaisuusajattelua käytännössä tuetaan? 

Opona en voi sanoa, millaiseksi kenenkin tulevaisuus rakentuu, vaan nuorten täytyy itse oppia ajattelemaan asioita ja omia vaihtoehtojaan luovasti. Sen jälkeen he voivat alkaa hahmottaa, mikä tulevaisuudessa voi olla mahdollista ja mitä asioiden eteen voi itse tehdä. 

Itsenäinen ajattelu edellyttää sitä, että nuoret oppivat seulomaan kaikesta saatavilla olevasta tiedosta se, mikä on olennaista ja totta. Tässä heidän huomiotaan tulee muistaa kiinnittää kaikkeen hyvään, mitä tulevaisuus pitää sisällään, ja siihen mahdollisuuteen, että kaikki meneekin hyvin. Itse olen esimerkiksi kertonut, että Suomessa on nykyään tarjolla hirvittävä määrä kiinnostavia koulutusaloja, joita minun aikanani ei vielä ollut. Tämä on monille nuorille innostavaa. 

Painotan nuorille sitäkin, että tärkeintä on lähteä liikkeelle. Vaikka suunnitelmat eivät vielä olisi täysin selvät, voi aina tehdä jotain. Asiat selviävät pikkuhiljaa. 

Millaisia eväitä koulutus antoi omaan työhösi tulevaisuudessa? 

Se vahvisti käsitystäni siitä, miten työelämää tehdään houkuttelevaksi nuorille. Esimerkiksi omat alumnimme voivat antaa nuorille esimerkkejä innostavista mahdollisuuksista. Lisäksi kurssi muistutti minua siitä, että minunkin tulee ylläpitää omaa innostustani ja optimismiani, että voin innostaa edelleen nuoria. 

Ymmärsin senkin, että tulevaisuusajattelun vahvistaminen on kollektiivinen tehtävä. Koulun tasolla kaikkien opettajien tulee osallistua siihen. Toisaalta maailma on meidän kouluamme laajempi. Olen itse aktiivisesti mukana koulumme kansainvälistämistyössä, ja käsitin, että kansainvälisyys on hyvä väline tulevaisuuden kysymysten käsittelyyn. Jos esimerkiksi nuoremme voivat pohtia ilmastokysymyksiä yhdessä portugalilaisten opiskelijoiden kanssa, se vahvistaa heidän käsitystään siitä, että maailma on luokkahuonettamme suurempi, ja asioiden eteen voidaan toimia yhdessä. 

Teksti: Anne Ventelä

Kiinnostuitko koulutuksesta?

Tule mukaan tulevaisuuskasvatuksen itseopiskelukurssille. Tilaa tunnukset ja suorita kurssi 30.4.2023 mennessä.

Lue lisää

Tutkija Paavo Järvensivu: ”Ekologisessa jälleenrakennuksessa riittää työtä kaikille”

Kestävä tulevaisuus edellyttää fossiilisesta energiasta luopumista. Tämä edellyttää suurta kollektiivista ja poliittista projektia, jossa työtä riittää kaikille halukkaille, sanoo BIOS-tutkimusyksikön tutkija Paavo Järvensivu, joka luennoi opinto-ohjaajille Tulevaisuuskoulun Työn tulevaisuus -koulutuksessa. 

Paavo Järvensivu, mitä ekologinen jälleenrakennus tarkoittaa? 

Ekologinen jälleenrakennus tarkoittaa aktiivista työskentelyä, jonka avulla päästään eroon fossiilisista polttoaineista ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Termi aukeaa, kun sitä tarkastelee Suomen historiallisessa kontekstissa. Meillä on tehty sodan jälkeinen jälleenrakennus, jonka myötä Suomi uudistui nopeasti ja saavutti paljon hyvää. Vastaavanlainen projekti tarvitaan nyt ekologisessa mielessä, että voidaan taata yhteiskunnan kestävä tulevaisuus. 

Miten ekologinen jälleenrakennus eroaa esimerkiksi kestävästä kehityksestä tai vihreästä siirtymästä? 

Kestävän kehityksen aate on viime vuosikymmeninä jäänyt abstraktin ideaalin tasolle. Vihreän siirtymän ajatuksessa on hieman selkeämmin artikuloitu se, että yhteiskunta ja talous tulee saattaa uudenlaiseen, kestävämpään tilaan. Näin se jäsentää muutosta kahden eri tilan välillä. Ekologinen jälleenrakennus kytkeytyy tähän, mutta pyrkii vielä tarkemmin jäsentämään sitä, millaisia töitä tai investointeja Suomessa konkreettisesti täytyy tehdä ja mistä täytyy luopua, että selviydymme ilmasto- ja kestävyyskriiseistä. 

Miten ekologinen jälleenrakennus vaikuttaa työn maailmaan? 

Kestävyys- ja ilmastokriisin ajassa on helppo kuvitella, että työtä ja kulutusta on yksinkertaisesti vähennettävä. Monien nykyisten työn sisältöjen ja ylikulutuksen osalta vähentäminen onkin paikallaan.  

Kuitenkin moderni ihmiselämä rakentuu erilaisille teknologisille ja materiaalisille järjestelmille, jotka ohjaavat esimerkiksi sitä, miten tuotamme ruokaa tai syömme, liikumme tai rakennamme. Näistä järjestelmistä luopuminen ei ole realistista, kuten ei myöskään ole kaiken kuluttamisen tai työskentelyn radikaali vähentäminen. Sen sijaan järjestelmät tulee uudistaa tai jälleenrakentaa, sillä ne on rakennettu fossiilisten polttoaineiden varaan ja ne aiheuttavat liikaa painetta luonnolle ja ekosysteemille. 

Tämä edellyttää suunnitelmallista ja määrätietoista työtä. Urakka on niin iso, että tekemistä riittää varmasti kaikille. Työtä täytyy suunnata tehtäviin ja aloihin, jotka edistävät fossiilisista polttoaineista luopumista. Jos tavoitteita saavutetaan entistä vähemmällä työmäärällä, voidaan työtä mieluummin vähentää kuin työpanoksia siirtää tuhoisaan tai merkityksettömään työhön. 

Mitä ammatteja tai taitoja tulevaisuudessa sitten tarvitaan? 

Ekologisessa jälleenrakennuksessa jotkut työt ovat välttämättömiä, joitain uusia töitä pitää synnyttää ja jotkut muuttuvat tarpeettomiksi tai vanhentuneiksi. Kutsumme tätä BIOS:issa siirtymätyöllisyydeksi, ja sen merkitystä olemme tarkemmin pohtineet Siirtymäpolitiikan koelauta -sivustollamme. 

Ekologisesta näkökulmasta tarvitaan osaajia esimerkiksi teollisten alojen sähköistämiseen ja energiantuotannon puhdistamiseen. Lähitulevaisuudessa meillä on valtava tarve teknologian kehittämiseen ja asentamiseen. Esimerkiksi tuulivoimaloiden perustamiseen ei tällä hetkellä Suomessa riitä osaajia, vaan asentajia, huoltajia ja projektisuunnittelua joudutaan tuomaan ulkomailta.  

Kun BIOS:issa arvioimme siirtymätyöllisyyttä sektoreittain, huomioimme ekologisten rajojen lisäksi digitalisaation, automatisaation ja väestön ikääntymisen Suomessa. Tätä kautta nähdään myös esimerkiksi se, että väestön ikääntyessä tarvitaan lisää hoivatyön tekijöitä. Toisaalta, kun tietyt rutiiniluontoiset tehtävät esimerkiksi tietotyössä automatisoidaan, voidaan keskittyä myös luovempaan ja merkityksellisempään työhön. 

Siirtymä uuteen työhön vaatii uudelleenarviointia esimerkiksi koulutusohjelmien ja paikkamäärien suunnittelussa. Onko tämän tueksi saatavilla riittävästi tietoa? 

Koulutuspolitiikkaa ei voi suunnitella menneen pohjalta, vaan sen tueksi tarvitaan muutosten ennakointia. Tietoa ei ole valmiina, eikä sitä pysty tuottamaan tilastojen pohjalta. 

Ennakointi vaatii laadullista, sektorikohtaista tarkastelua, johon tarvitaan yliopiston, tutkimusmaailman ja teollisuuden toimijoiden panosta. Eri asiantuntijoiden tulee yhdessä pohtia, millaisia käytäntöjä eri aloilla ja työtehtävissä on nyt, millaisia konkreettisia muutoksia näihin tarvitaan ja millaista osaamista se vaatii.  

Näin huomio täytyy entistä vahvemmin kääntää työn sisältöön ja siihen, mitä meidän konkreettisesti tulee saada aikaan seuraavina vuosina tai vuosikymmeninä. 

Teksti: Anne Ventelä

Kiinnostuitko koulutuksesta?

Tule mukaan tulevaisuuskasvatuksen itseopiskelukurssille. Tilaa tunnukset ja suorita kurssi 30.4.2023 mennessä.

Lue lisää

Uudet Dreams-lähettiläät Hassan Maikal, Mohammad Al-Emara ja Rosa Coste kannustavat nuoria unelmoimaan

Dreams-vierailuilla yleisön tuntemat Dreams-lähettiläät vierailevat yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa kannustamassa nuoria unelmoimaan, innostumaan ja olemaan uteliaita. Vierailulla lähettiläät kohtaavat nuoret omana itsenään ilman kulisseja ja jakavat oman kasvutarinansa kipukohtineen. Kasvutarinan kuuleminen lisää empatiaa ja avaa uusia näkymiä siihen, millaisilla eri tavoilla elämää voi elää. 

Dreams-lähettiläiden joukko kasvaa kolmella, kun tänä keväänä kouluvierailuilla nähdään laulaja-lauluntekijä Hassan Maikal, palkittu erotuomari Mohammad Al-Emara sekä Dreams-vierailuja Pohjois-Suomessa osaltaan lisäävä artisti Rosa Coste. Seuraavaksi he kertovat, miksi haluavat olla mukana rohkaisemassa nuoria löytämään oman polkunsa. 

Hassan Maikal, laulaja, lauluntekijä ja yhteisövaikuttaja: 

“Oman elämäni tärkein hetki oli nuorisotalolla, jossa mua kannustettiin vetämään eka keikkani. Ujostutti tosi paljon, enkä halunnut mennä esiintymään. Mua kuitenkin kannustettiin kokeilemaan omia rajoja ja menemään oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Sen avulla uskalsin nousta lavalle. 
 
Onneksi mun ympärillä on ollut turvallisia aikuisia ja ystäviä, jotka ovat puskeneet ja rohkaisseet mua eteenpäin kohti unelmia. On tärkeää, että pääsee kokeilemaan uusia asioita ja yrittää löytää sen, mikä kiinnostaa: aina voi mennä katsomaan jotakin uutta, ja jos ei tunnu hyvältä, niin aina voi lähteä pois. Jokaisen nuoren pitäis saada siihen tukea ja kannustusta.  

Toivon, että nuoret oppisivat jotain mun tarinasta ja pystyisivät reflektoimaan omaa elämäänsä sen kautta. Mulle olisi tosi tärkeää, että voisin inspiroida edes yhtä nuorta – se olisi mulle tosi iso juttu.  
 
Haluan myös, että he ymmärtävät, että mäkin olen ollut yksi nuorista. Mulle olisi ollut tosi tärkeää, että mun näköinen ihminen olisi joskus tullut puhumaan mun kouluun ja jakamaan tarinaansa.” 

Mohammad Al-Emara, erotuomari ja jalkapallovalmentaja: 

“Minulle unelmointi tarkoittaa toivoa ja valoa! Unelmat ohjaavat meitä ja saavat meidät loistamaan. Minulla on tarina, jonka avulla haluan inspiroida nuoria uskomaan itseensä ja unelmoimaan rohkeasti. Kun uskoo itseensä, niin mikään uusi ja tuntematon ei tunnu enää esteeltä.   

Kun jalkapalloilijana tie huipulle ei auennut, uskalsin sukeltaa tuntemattomaan ja nyt tuomarina olen matkalla kohti maailman huippua. Entisestä vaikeasta pelaajasta kuoriutui Suomen paras jalkapalloerotuomari. Kun aiemmin unelmoin pääseväni pelaamaan tietyille stadioneille, nyt olen päässyt niille erotuomarin roolissa. 

Uran alkupuolella kuulin vähättelyä ja minulle sanottiin, että 2. divisioona on maksimi, mihin voin yltää. En välittänyt, vaan raivasin tieni ennätysnopeasti pääsarjaan ja minut valittiin jo ensimmäisellä kaudellani Veikkausliigan parhaaksi erotuomariksi. Epäilijät puhuvat ainoastaan itsestään, älkää välittäkö!  

Uskalsin epävarmana nuorena poikana nojata tukea tarvitessani läheisiini. Oli aikoja, jolloin sain kuulla paljon vähättelyä, mutta perheeni uskoi aina minuun ja tuki vilpittömästi läpi vaikeuksien. Toivon, että onnistun tarinani kautta rohkaisemaan nuoria unelmoimaan rohkeasti ja olemaan omia itsejään, niin kuin vanhempani ja sisarukseni ovat rohkaisseet minua.” 

Rosa Coste, artisti: 

“En itse osannut aikoinaan unelmoida. Nykyään osaan ja uskon siihen, että jokaisella on unelmointiin oikeus. Unelmointi avartaa ajatusta siitä, mikä minulle on mahdollista tässä maailmassa. Jos emme uskalla unelmoida, emme voi koskaan elää oman näköistä elämää – kenen elämää me silloin elämme? 

Opin unelmoimaan isommin ja ajan myötä aloin uskomaan, että minä olen tarpeeksi hyvä: minustakin voi jonain päivänä tulla jotain, mikä tuntui aiemmin epätodennäköiseltä. Tämä usko on johtanut siihen, että voin tehdä nyt työkseni sitä, mistä olen haaveillut.  

Olisin itse kaivannut kannustusta siihen, että uskaltaisin tavoitella omia kiinnostuksen kohteita. Voit opiskella mitä vain, älä anna taustasi rajoittaa sitä vain siihen, mihin luulet pystyväsi. Toivon, että voin herättää pienen kipinän ja inspiroida edes yhtä nuorta unelmoimaan jo nyt isommin kuin itse samanikäisenä uskalsin. 

Haluan rohkaista nuoria valitsemaan ympärilleen ihmisiä, jotka nostavat heitä eivätkä paina alas. Usko siihen, että sie voit saada enemmän ja pystyä parempaan kuin luulet voivasi.” 

Maikalin, Al-Emaran ja Costen lisäksi Dreams-lähettiläinä jatkavat puhuja, inspiroija ja entinen huippunyrkkeilijä Elina Gustafsson, breakdance-tanssija Johannes “Hatsolo” Hattunen, yrittäjä ja burnout-selviytyjä Tomi Kaukinen, näyttelijä Krista Kosonen, maailman paras aivovammapotilas Robson Lindberg, muusikko Tommy Lindgren, yrittäjä Laura Peippo, näyttelijä Christoffer Strandberg ja näyttelijä-ohjaaja Pamela Tola. 

Liputamme unelmoinnin puolesta yhdessä Pohjola Vakuutuksen kanssa. Pohjola Vakuutus tukee Dreams-ohjelmamme suomenkielisiä kouluvierailuja. Osoitteessa dreams.fi voit jättää yhteydenottopyynnön ja otamme sinuun yhteyttä, jos voimme tarjota Dreams-kouluvierailua alueellenne. 

Tulevaisuuskoulu: Tulevaisuuslukutaidon itseopiskelukurssi aineenopettajille

Itseopiskelukurssin aikana teet tutkimusmatkan vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin ja perehdyt megatrendien aiheuttamiin muutoksiin työelämässä ja yhteiskunnassa. Verkkokoulutuksena järjestettävän kurssin avulla saat perustiedot tulevaisuudentutkimuksesta, tulevaisuuskasvatuksen erilaisista menetelmistä ja työkaluista sekä opit soveltamaan niitä opetuksessa. 

Ilmoittaudu kurssille

Verkkokoulutus sisältää

  1. johdannon tulevaisuuskasvatukseen ja -lukutaitoon ja megatrendeihin sekä
  2. erilaisia toiminnallisia tehtäviä opetuksen tueksi.

Kannustamme osallistujia toteuttamaan kurssin aikana pieniä opetuskokeiluja yksin tai yhdessä työparin kanssa. Saat kurssin aikana myös vinkkejä siitä, miten tulevaisuuskasvatusta on hyödynnetty lukioissa.  

Toivomme, että löydät koulutuksesta itsellesi sopivia pedagogisia tapoja toteuttaa tulevaisuuskasvatusta omassa oppiaineessa tai monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa.  

Itseopiskelukurssin sisällöistä vastaavat tulevaisuudentutkija, Tulevaisuuskoulun perustaja Otto Tähkäpää, professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta, yritysten edustajat sekä tulevaisuuskasvatusta soveltavia opettajia eri lukioista.  

Verkkokoulutuksen osa-alueet: 

  • Tulevaisuustietoisuustesti  
  • Johdatus tulevaisuuslukutaitoon ja tulevaisuudentutkimukseen  
  • Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät ja työkalut  
  • Megatrendit: digitalisaatio ja ekologinen jälleenrakennus 
  • Kestävä tulevaisuus ja systeeminen ajattelu 

Itseopiskelukurssi on osallistujille maksuton ja sitä rahoittaa Opetushallitus. Se on avoin kaikille lukion ja yläkoulujen aineenopettajille ympäri Suomen. Kurssi sopii myös yläkoulun ja lukion opinto-ohjaajille sekä ammatillisen koulutuksen YTO-opettajille. Kurssin arvioitu suoritusaika on 16 tuntia.

Ilmoittaudu kurssille

Ilmoittautumisen jälkeen saat tunnukset verkko-oppimisympäristöön kurssin suorittamiseksi.  

Itseopiskelukurssin asiantuntijat:

Otto Tähkäpää

Tulevaisuusasiantuntija, Tulevaisuuskoulun perustaja

Arto O. Salonen

vieraileva luennoitsija; professori, Itä-Suomen yliopisto

Lisätietoja itseopiskelukurssista:

Paula Tyrväinen

ohjelmapäällikkö, Tulevaisuuskoulu

paula.tyrvainen@nuori.fi

040 530 2988